Lapsen puheenkehitys on yksilöllistä, mutta tietyt merkkipaalut auttavat tunnistamaan tilanteita, joissa on syytä huolestua. Yleensä huolen aiheita ovat, jos lapsi ei jokeltele 9 kuukauden ikään mennessä, ei tuota yksittäisiä sanoja 18 kuukauden ikäisenä tai ei muodosta lauseita 2,5 vuoden iässä. Varhainen tunnistaminen on tärkeää, sillä oikea-aikaisella puheterapialla voidaan merkittävästi tukea lapsen kielenkehitystä ja ennaltaehkäistä mahdollisia oppimisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteita. Jos olet huolissasi lapsesi puheenkehityksestä, kannattaa aina kääntyä ammattilaisen puoleen.
Miksi lapsen puheenkehityksen seuraaminen on tärkeää?
Lapsen puheenkehityksen seuraaminen on olennaista, koska kieli on avain kommunikaatioon, oppimiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Puheen kehitys heijastaa lapsen kokonaiskehitystä ja vaikuttaa suoraan hänen kykyynsä ilmaista tarpeitaan, tunteitaan ja ajatuksiaan.
Kielellinen kehitys luo pohjan lukemaan ja kirjoittamaan oppimiselle sekä muulle akateemiselle osaamiselle. Kun lapsi oppii nimeämään asioita ja ilmaisemaan ajatuksiaan, hän pystyy jäsentämään maailmaa ja rakentamaan käsitystä ympäristöstään. Tämä tukee lapsen kognitiivista kehitystä ja ongelmanratkaisutaitoja.
Puheenkehitys on myös tiiviisti yhteydessä lapsen sosiaalisiin taitoihin. Kommunikaatiotaitojen avulla lapsi luo ystävyyssuhteita, oppii yhteisiä sääntöjä ja kehittää empatiaa. Siksi mahdollisten haasteiden varhainen tunnistaminen ja tukeminen auttavat lasta saavuttamaan täyden potentiaalinsa.
Jos puheenkehityksen haasteisiin ei puututa ajoissa, ne voivat vaikuttaa lapsen itsetuntoon, oppimiseen ja sosiaalisiin suhteisiin pitkälle tulevaisuuteen. Tästä syystä on tärkeää tuntea tyypilliset kehitysvaiheet ja tunnistaa tilanteet, joissa lapsi hyötyisi ammattiavusta.
Milloin vanhempien tulisi huolestua lapsen puheenkehityksestä?
Vanhempien on hyvä tarkkailla tiettyjä varoitusmerkkejä, jotka voivat viitata puheen kehityksen viivästymään. Huolen aiheita ovat erityisesti tilanteet, joissa lapsi ei saavuta odotettuja taitoja ikätasoonsa nähden.
Jos 12 kuukauden ikäinen lapsi ei vielä jokeltele vastavuoroisesti, osoittele tai reagoi nimeensä, on syytä konsultoida ammattilaista. 18 kuukauden ikäisellä lapsella tulisi olla käytössään jo joitakin sanoja – jos näin ei ole, on hyvä hakea arviota tilanteeseen.
Kaksivuotiaan lapsen sanavarasto on tyypillisesti kymmeniä sanoja, ja hän alkaa yhdistellä sanoja. Jos lapsi ei käytä merkityksellisiä sanoja tai ymmärrä yksinkertaisia ohjeita, tilanne vaatii tarkempaa selvittelyä. Kolmevuotiaan puheen tulisi olla jo osittain vieraankin ymmärrettävissä – jos näin ei ole, puheterapeutin arvio on paikallaan.
Lisäksi on huolestuttavaa, jos lapsen jo saavuttamat taidot taantuvat tai häviävät, tai jos lapsi vaikuttaa turhautuneelta kommunikaatiovaikeuksien vuoksi. Myös puheen sujuvuuden ongelmat, kuten toistava änkytys yli 3-vuotiaalla, voivat olla syy hakeutua puheterapeutin arvioon.
On tärkeää muistaa, että varhainen puuttuminen on avainasemassa puheen ja kielen kehityksen tukemisessa. Jos vanhemmalla herää huoli, on aina parempi selvittää tilanne kuin jäädä odottamaan.
Miten puheterapeutti voi auttaa puheen kehityksen haasteissa?
Puheterapeutti on puheen, kielen ja kommunikaation asiantuntija, joka arvioi lapsen taitoja ja suunnittelee yksilöllisen kuntoutuksen. Puheterapian tavoitteena on edistää lapsen kommunikaatiotaitoja ja tukea kokonaisvaltaista kehitystä.
Puheterapia alkaa aina perusteellisella arviolla, jossa kartoitetaan lapsen vahvuudet ja haasteet. Arvioinnissa käytetään standardoituja testejä, havainnointia ja vanhempien haastattelua. Näiden pohjalta puheterapeutti laatii yksilöllisen kuntoutussuunnitelman, joka vastaa lapsen tarpeisiin.
Puheterapiassa käytetään monipuolisia menetelmiä, kuten leikkiä, pelejä ja toiminnallisia harjoituksia. Terapia voi keskittyä äänteiden harjoitteluun, sanavaraston laajentamiseen, kieliopin kehittämiseen tai vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen. Puheterapeutti ohjaa myös vanhempia tukemaan lapsen kehitystä arjessa.
Varhain aloitettu puheterapia on tehokkainta, sillä lapsen aivot ovat muovautuvimmillaan varhaisvuosina. Säännöllinen terapia ja kotona tehtävät harjoitukset tukevat yhdessä lapsen edistymistä. Puheterapia voi olla yksilö- tai ryhmäterapiaa, ja sitä voidaan toteuttaa vastaanotolla, päiväkodissa, koulussa tai etäyhteydellä lapsen tilanteesta riippuen.
Miten hakeutua puheterapiapalveluihin HLS-Fondolla?
HLS-Fondo tarjoaa laadukasta puheterapiaa kaikenikäisille asiakkaille useilla paikkakunnilla ympäri Suomen. Puheterapiapalvelumme ovat saatavilla Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella, Oulussa ja Porvoossa, ja niitä voidaan toteuttaa myös etäterapiana videoyhteyden välityksellä.
Puheterapiaan hakeutuminen on helppoa. Kuntoutukseen voi tulla Kelan maksupäätöksellä, hyvinvointialueiden maksusitoumuksella tai palvelusetelillä, vakuutusyhtiön korvauksella tai itsemaksavana asiakkaana. Olemme Kelan virallinen palveluntuottaja, mikä takaa asiakkaillemme laadukkaan kuntoutuksen.
Tarjoamme monipuolisia puheterapiapalveluita, kuten yksilö- ja ryhmäterapiaa, puheterapia-arviointeja sekä vanhempien ja lähi-ihmisten ohjausta. Meiltä voi saada terapiaa myös ruotsin kielellä. Itsemaksaville asiakkaille tarjoamme erilaisia palveluita, kuten yksilöpuheterapiaa vastaanotolla tai etänä, yksilöllistä äänneohjausta sekä ryhmäpuheterapiaa esimerkiksi r-äänteen harjoitteluun.
Kokeneet puheterapeutit työskentelevät yksilöllisesti jokaisen asiakkaan tarpeiden mukaan. Terapiaa voidaan järjestää HLS-Fondon tiloissa, asiakkaan kotona, päiväkodissa tai koulussa. Lisätietoja puheterapeuteistamme ja palveluistamme saat verkkosivuiltamme tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme.
Jos olet huolissasi lapsesi puheenkehityksestä, ota rohkeasti yhteyttä. Autamme mielellämme ja ohjaamme teitä eteenpäin lapsen parhaaksi.