Kela korvaa lasten puheterapiakäyntejä vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena, kun lapsi täyttää tietyt kriteerit. Korvausta varten tarvitaan lääkärin laatima kuntoutussuunnitelma sekä Kelan myönteinen päätös. Kelan kuntoutuspäätös kattaa tyypillisesti puheterapiakäynnit kokonaan, jolloin perheelle ei jää maksettavaa omavastuuosuutta. Puheterapian tavoitteena on tukea lapsen kielellistä kehitystä sekä kommunikaatiotaitoja ja se toteutetaan yksilöllisen suunnitelman mukaisesti Kelan hyväksymän palveluntuottajan, kuten HLS-Fondon toteuttamana. Puheterapiajaksot myönnetään yleensä 1-3 vuodeksi kerrallaan, minkä jälkeen kuntoutussuunnitelma arvioidaan uudelleen.
Miten Kelan korvaamat puheterapiapalvelut toimivat lapsille?
Kelan korvaamat puheterapiapalvelut perustuvat vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen järjestelmään, jossa Kela vastaa kustannuksista, kun lapsi täyttää tukeen oikeuttavat kriteerit. Puheterapia kuuluu Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin, mikä tarkoittaa, että myönteisen päätöksen saaneelle lapselle terapia on perheelle maksutonta.
Käytännössä prosessi toimii niin, että lääkäri laatii lapselle kuntoutussuunnitelman, jonka perusteella Kelalta haetaan kuntoutuspäätöstä. Myönteisen päätöksen jälkeen perhe voi valita Kelan hyväksymän palveluntuottajan, kuten HLS-Fondon, joka toteuttaa puheterapian suunnitelman mukaisesti.
Kelan korvaamaan puheterapiaan kuuluvat:
- Yksilölliset puheterapiakäynnit
- Terapeutin käynnit lapsen arkiympäristössä, kuten päiväkodissa
- Vanhempien ja lapsen lähipiirin ohjaus
- Tarvittaessa etäpuheterapia, jos se sopii lapsen tilanteeseen
Puheterapia voidaan toteuttaa joko terapeutin vastaanotolla, lapsen arkiympäristössä tai nykyään myös etäyhteyden välityksellä. Tärkeintä on, että terapiamuoto vastaa lapsen yksilöllisiä tarpeita ja tukee parhaalla mahdollisella tavalla kommunikaatiotaitojen kehittymistä.
Millä perusteilla lapsi voi saada Kelan tukemaa puheterapiaa?
Lapsi voi saada Kelan tukemaa puheterapiaa, kun hänellä on todettu huomattavia vaikeuksia suoriutua arjen toiminnoista ja osallistumisesta ikätasonsa mukaisesti puheen tai kielen kehityksen häiriön vuoksi. Lisäksi edellytetään, että lapsella on sairaus tai vamma, josta aiheutuu vähintään vuoden kestävä kuntoutustarve.
Kelan tukeman puheterapian saamisen perusteita ovat:
- Lääkärin toteama sairaus, vika tai vamma, joka aiheuttaa merkittävän kommunikaation haitan
- Julkisessa terveydenhuollossa laadittu kuntoutussuunnitelma
- Merkittävästi vaikeutunut arjessa selviytyminen ja osallistuminen ikätasoon nähden
- Vähintään vuoden kestävä kuntoutustarve
- Puheterapian arvioidaan parantavan tai ylläpitävän toimintakykyä
Tyypillisiä diagnooseja, joiden perusteella puheterapiaa myönnetään, ovat esimerkiksi kehityksellinen kielihäiriö (F80), kehitysviivästymä, autismikirjon häiriö, kuulovamma tai suun alueen motoriikan häiriöt. Terveydenhuollon moniammatillinen työryhmä arvioi puheterapian tarpeen, ja lastenlääkäri tai foniatri kirjoittaa lausunnon, jonka perusteella kuntoutussuunnitelma laaditaan.
Keskeistä on, että puheterapian tulee olla lapsen kokonaiskuntoutuksen kannalta tarpeellista ja sen avulla voidaan tukea arjessa selviytymistä ja osallistumista.
Mitä Kelan myöntämä puheterapia kattaa ja mitä rajoituksia siihen liittyy?
Kelan myöntämä puheterapia kattaa terapiakäynnit kokonaisuudessaan ilman omavastuuosuutta. Puheterapian sisältö ja laajuus määritellään yksilöllisesti kuntoutussuunnitelmassa, mutta tyypillisesti myönnetään 40-60 käyntikertaa vuodessa. Puheterapiakäynnin kesto on tavallisesti 45-60 minuuttia.
Puheterapia voi sisältää:
- Yksilöterapiakäynnit puheterapeutin vastaanotolla
- Ohjauskäynnit lapsen arkiympäristössä (koti, päiväkoti, koulu)
- Vanhempien ja muiden läheisten ohjausta
- Etäkuntoutusta tietyissä tapauksissa
- Tarvittaessa konsultaatiokäyntejä muiden ammattilaisten kanssa
Kelan myöntämään puheterapiaan liittyy kuitenkin tiettyjä rajoituksia:
- Puheterapiaa myönnetään yleensä 1-3 vuodeksi kerrallaan
- Terapian toteuttajan tulee olla Kelan hyväksymä palveluntuottaja
- Käyntimäärät ja terapian tavoitteet on määritelty kuntoutussuunnitelmassa
- Kuntoutuspäätös on sidottu tiettyyn diagnoosiin ja toimintakyvyn rajoitteeseen
- Puheterapian toteutumista ja vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti
Puheterapiajakson jatkamiseksi tarvitaan uusi kuntoutussuunnitelma ja jatkohakemus. Kuntoutussuunnitelman laatimista varten lääkäri arvioi puheterapian vaikuttavuutta ja jatkotarvetta, yleensä puheterapeutin palautteen perusteella. Jatkohakemus on hyvä laittaa vireille 3-6 kuukautta ennen edellisen jakson päättymistä, jotta kuntoutus voi jatkua katkeamattomasti.
HLS-Fondon puheterapiapalvelut ja yhteydenotto
HLS-Fondo tarjoaa laadukkaita puheterapiapalveluita lapsille Kelan virallisena palveluntuottajana. Puheterapiapalvelumme ovat saatavilla usealla paikkakunnalla: Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella, Oulussa, Porvoossa ja Joensuussa. Lisäksi puheterapiaa voidaan toteuttaa myös etäyhteyden välityksellä, mikä tuo joustavuutta terapian järjestämiseen.
Ammattitaitoiset puheterapeuttimme ovat erikoistuneet lasten kielellisten ja kommunikaatiohäiriöiden kuntoutukseen. Jokainen terapiaprosessi suunnitellaan yksilöllisesti vastaamaan lapsen tarpeita ja tukemaan hänen kehitystään parhaalla mahdollisella tavalla.
Kuntoutukseen voi hakeutua meille usealla eri tavalla:
- Kelan maksupäätöksellä
- Hyvinvointialueiden maksusitoumuksella tai palvelusetelillä
- Vakuutusyhtiön korvauksella
- Itsemaksavana asiakkaana
Yhteydenotto on helppoa: voit varata ajan tai tiedustella palveluistamme verkkosivujemme kautta tai soittamalla toimipisteisiimme. Autamme mielellämme kaikissa Kelan puheterapiakuntoutukseen liittyvissä kysymyksissä ja ohjaamme prosessin eri vaiheissa.
Puheterapiaan hakeutuminen on tärkeä askel lapsen kielellisen kehityksen tukemisessa. Varhain aloitettu kuntoutus tuottaa yleensä parhaat tulokset, joten kannustamme ottamaan yhteyttä jo silloin, kun ensimmäiset huolet lapsen puheen tai kielen kehityksestä heräävät.