Autismi vaikuttaa puheen kehitykseen monin eri tavoin: osalla autistisista lapsista puhe kehittyy viiveisesti, osalla se voi jäädä hyvin niukaksi tai puuttua kokonaan, kun taas toisilla lapsilla sanasto voi olla laaja, mutta kielen käyttö sosiaalisissa tilanteissa tuottaa haasteita. Keskeistä on ymmärtää, että autismi ei ole yhtenäinen tila vaan laaja kirjo, joka näkyy jokaisella lapsella yksilöllisesti. Tässä artikkelissa käymme läpi tärkeimmät kysymykset, jotka vanhempia usein askarruttavat lapsen kommunikaatiokehityksestä.
Millä tavoin autismi vaikuttaa kielen ja kommunikaation kehittymiseen?
Autismi vaikuttaa kielen ja kommunikaation kehittymiseen ensisijaisesti siten, että se muuttaa tapaa, jolla lapsi käsittelee ja käyttää kieltä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Autistisilla lapsilla voi esiintyä viiveitä puheen alkamisessa, vaikeuksia ymmärtää puhuttua kieltä tai haasteita käyttää kieltä vastavuoroiseen kommunikaatioon, vaikka sanavaraston koko olisi ikätasoinen.
Autismi kielen kehityksessä näkyy usein siinä, miten lapsi käyttää kieltä suhteessa muihin ihmisiin. Monet autistiset lapset oppivat sanoja ja lauseita, mutta niiden soveltaminen arjen tilanteissa, kuten pyyntöjen esittämisessä tai tunteiden jakamisessa, voi olla selvästi hankalampaa kuin ikätovereilla. Tämä johtuu siitä, että autismiin liittyy usein erilainen tapa käsitellä sosiaalisia viestejä ja ei-kielellistä viestintää, kuten ilmeitä, eleitä ja äänensävyjä.
Autistisilla lapsilla esiintyy myös echolaliaa eli puheen toistamista. Lapsi saattaa toistaa kuulemiaan lauseita tai repliikkejä suoraan televisio-ohjelmista tai aikuisten puheesta ilman, että niillä on selkeää viestinnällistä tarkoitusta. Echolalia on kuitenkin usein merkki siitä, että lapsi yrittää kommunikoida parhaalla osaamallaan tavalla. Lisäksi kielen kirjaimellinen tulkinta on tyypillistä: vertaukset, huumori ja epäsuorat vihjeet voivat olla vaikeita ymmärtää.
Mitkä ovat autistisen lapsen puheen kehityksen merkit, joihin kannattaa kiinnittää huomiota?
Autistisen lapsen puheen kehityksessä on tiettyjä merkkejä, joihin vanhempien kannattaa kiinnittää huomiota. Keskeisimpiä ovat puheen viivästyminen, vähäinen tai puuttuva katsekontakti, nimeen reagoimattomuus, vähäinen jokeltelu varhaislapsuudessa sekä aiemmin opittujen taitojen taantuminen. Nämä merkit eivät yksistään tarkoita autismia, mutta ne ovat syy hakeutua arviointiin.
Varhaisimmat merkit voivat näkyä jo ennen kahden vuoden ikää. Jos lapsi ei jokellu 12 kuukauden iässä, ei käytä yksittäisiä sanoja 16 kuukauden iässä tai ei muodosta kahden sanan yhdistelmiä 24 kuukauden iässä, on syytä konsultoida ammattilaista. Erityisen tärkeä merkki on se, jos lapsi lopettaa aiemmin käyttämiensä sanojen käytön.
Autismi kommunikaatiossa näkyy myös ei-kielellisissä taidoissa. Lapsi ei ehkä osoittele kiinnostavia asioita jakaakseen kokemuksen toisen kanssa, ei jäljittele muiden toimintaa tai ei reagoi omaan nimeensä kutsuttaessa. Nämä varhaisen vuorovaikutuksen taidot ovat tärkeä osa kommunikaation kehittymistä, ja niiden puuttuminen on merkittävä hälytyssignaali.
Miten puheterapia tukee autistisen lapsen kommunikaatiotaitoja?
Puheterapia tukee autistisen lapsen kommunikaatiotaitoja kokonaisvaltaisesti: se ei keskity pelkästään puheen tuottamiseen, vaan kehittää laajemmin kielen ymmärtämistä, vuorovaikutustaitoja ja vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Puheterapeutti arvioi lapsen yksilölliset vahvuudet ja haasteet ja rakentaa terapian niiden pohjalta.
Autismi puheterapiassa tarkoittaa usein erilaisia lähestymistapoja kuin tyypillisessä puheterapiassa. Terapeutti voi hyödyntää kuvia, symboleja tai kommunikaatiosovelluksia puheen tukena tai korvaavana viestintäkeinona. Tämä ns. AAC-kommunikaatio (augmentatiivinen ja alternatiivinen kommunikaatio) ei hidasta puheen kehittymistä, vaan päinvastoin tukee sitä antamalla lapselle keinoja ilmaista itseään.
Puheterapia vahvistaa myös lapsen pragmaattisia taitoja eli kykyä käyttää kieltä sosiaalisissa tilanteissa. Harjoitellaan esimerkiksi vuorottelua keskustelussa, aiheen pysymistä ja toisen ihmisen näkökulman huomioimista. Vanhempien ohjaus on olennainen osa terapiaprosessia: kun vanhemmat oppivat tukemaan lasta arjessa oikeilla keinoilla, edistyminen on nopeampaa ja kestävämpää.
Milloin autistisen lapsen puheenkehitystä kannattaa arvioida ammattilaisella?
Autistisen lapsen puheenkehitystä kannattaa arvioida ammattilaisella heti, kun herää huoli lapsen kommunikaatiokehityksestä tai puheen viivästymisestä. Varhainen arviointi ja tuki ovat tärkeimpiä tekijöitä lapsen kehityksen kannalta. Odottaminen ei ole suositeltavaa, sillä aivojen muovautuvuus on suurimmillaan varhaislapsuudessa.
Arviointiin hakeutuminen ei edellytä diagnoosia. Jos vanhemmalla on tunne, että lapsen kommunikaatio ei kehity odotetulla tavalla, se riittää syyksi ottaa yhteyttä puheterapeutille. Ammattilainen osaa arvioida tilanteen ja ohjata tarvittaessa eteenpäin. Varhainen puuttuminen antaa lapselle parhaat edellytykset kehittää kommunikaatiotaitojaan.
Arvioinnin voi käynnistää myös neuvolan, päiväkodin tai koulun kautta, ja kuntoutukseen voi hakeutua useilla eri tavoilla. Kuntoutukseen pääsee Kelan maksupäätöksellä, hyvinvointialueiden maksusitoumuksella tai palvelusetelillä, vakuutusyhtiön korvauksella tai itsemaksavana asiakkaana. Olemme Kelan virallinen palveluntuottaja, joten yhteistyö kanssamme on sujuvaa riippumatta siitä, miten kuntoutus rahoitetaan.
HLS-Fondo tukee autistisen lapsen kommunikaatiokehitystä
Me HLS-Fondolla tarjoamme laadukasta puheterapiaa autistisille lapsille ympäri Suomen. Ammattitaitoiset puheterapeutit työskentelevät asiakaslähtöisesti ja yksilöllisesti jokaisen lapsen parhaaksi. Palvelumme kattaa yksilöllisen puheterapia-arvion, yksilö- ja ryhmäterapian sekä vanhempien ohjauksen, joka on erityisen tärkeää autististen lasten kuntoutuksessa.
Palvelua tarjoamme seitsemällä paikkakunnalla: Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella, Oulussa, Porvoossa ja Joensuussa. Terapiaa voidaan toteuttaa myös etänä videoyhteyden kautta, joten maantieteellinen etäisyys ei ole este laadukkaan tuen saamiselle.
Jos sinulla herää huoli lapsesi puheen tai kommunikaation kehityksestä, älä epäröi ottaa meihin yhteyttä. Olemme täällä auttamassa perhettäsi löytämään oikeat tukikeinot mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.