Puheterapian apuvälineet ovat monimuotoisia työkaluja, jotka tukevat kommunikaatiota ja kielellistä kuntoutusta eri ikäisillä asiakkailla. Näitä ovat esimerkiksi kommunikointikansiot, kuvataulut, digitaaliset sovellukset ja AAC-menetelmät (puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi). Apuvälineiden tarkoitus on mahdollistaa tai helpottaa vuorovaikutusta silloin, kun puheen tuottaminen tai ymmärtäminen on haasteellista. Puheterapeutti valitsee sopivat apuvälineet yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden mukaan.
Mitä apuvälineitä puheterapiassa voidaan käyttää?
Puheterapiassa käytetään monipuolisesti sekä perinteisiä että teknologisia apuvälineitä, jotka jakaantuvat kolmeen pääryhmään: ei-teknologisiin, teknologisiin ja AAC-menetelmiin. Ei-teknologisia apuvälineitä ovat esimerkiksi kommunikointikansiot, kuvataulut, tukiviittomat ja erilaiset pelit ja lelut, jotka tukevat kielellistä kehitystä.
Teknologisia apuvälineitä puolestaan ovat kommunikaattorit, tabletit sovelluksineen, puhesyntetisaattorit ja erilaiset tietokoneohjelmat. Näiden avulla voidaan harjoitella puheen tuottamista, äänteiden erottelua tai kommunikaatiota laajemmin.
AAC-menetelmät (puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi) ovat keskeinen osa puheterapian apuvälineistöä. Näihin kuuluvat mm. kuvakommunikaatio, viittomat, kirjoittaminen ja erilaiset kommunikaatiokansiot. Apuvälineiden valinta perustuu aina yksilölliseen arviointiin, jossa huomioidaan asiakkaan kognitiiviset taidot, motoriset valmiudet, ikä sekä käyttöympäristö.
Miten puheterapian apuvälineet eroavat lapsilla ja aikuisilla?
Lasten ja aikuisten puheterapiassa käytettävät apuvälineet eroavat merkittävästi sekä toteutukseltaan että tavoitteiltaan. Lasten puheterapiassa käytetään tyypillisesti leikinomaisia ja visuaalisia apuvälineitä, kuten kuvakortteja, leluja, pelejä ja värikkäitä sovelluksia, jotka innostavat lasta harjoittelemaan.
Aikuisilla puheterapian apuvälineet painottuvat enemmän toiminnallisiin ja arkea tukeviin ratkaisuihin. Näitä ovat esimerkiksi kommunikaattorit, tekstistä puheeksi -sovellukset ja edistyneet kirjoituspohjaiset kommunikaatiovälineet. Aikuisille suunnatut apuvälineet ovat usein myös huomaamattomampia ja suunniteltu sosiaalisesti hyväksyttäviksi erilaisissa ympäristöissä.
Myös käyttötarkoitus eroaa: lapsilla apuvälineet tukevat usein kielellisten taitojen kehittymistä, kun taas aikuisilla ne voivat korvata menetettyä kommunikaatiokykyä esimerkiksi aivohalvauksen tai muun neurologisen sairauden jälkeen. Molemmissa tapauksissa apuvälineiden valinnassa huomioidaan käyttäjän yksilölliset tarpeet, taidot ja päivittäiset kommunikaatiotilanteet.
Kuinka teknologia on muuttanut puheterapian apuvälineitä?
Teknologia on mullistanut puheterapian apuvälineitä viime vuosikymmeninä. Tablettisovellukset ja digitaaliset kommunikaattorit ovat tuoneet puheterapian apuvälineet kaikkien saataville ja monipuolistaneet kuntoutusmahdollisuuksia merkittävästi. Älypuhelimet ja tabletit toimivat nykyään joustavina kommunikaatio- ja harjoittelualustoina.
Puhesyntetisaattorien kehitys on mahdollistanut luonnollisemman kuuloisen puheen tuottamisen, mikä lisää kommunikaation sujuvuutta. Etäkuntoutuksen teknologiat ovat puolestaan mahdollistaneet puheterapian toteuttamisen kotioloissa, mikä lisää harjoittelun säännöllisyyttä ja vähentää matkustustarvetta.
Miten apuvälineiden hankinta ja kustannukset järjestyvät puheterapiassa?
Puheterapian apuvälineiden hankinta tapahtuu useimmiten julkisen terveydenhuollon apuvälinepalveluiden tai Kelan kautta. Perustason kommunikaation apuvälineet, kuten kuvakommunikaatiomateriaalit, myönnetään tavallisesti terveyskeskusten tai sairaaloiden apuvälineyksiköistä. Vaativammat ja kalliimmat laitteet, kuten kommunikaattorit, voidaan myöntää erikoissairaanhoidon kautta.
Kela korvaa puheterapian yhteydessä käytettäviä apuvälineitä osana lääkinnällistä kuntoutusta vaikeavammaisille henkilöille. Korvattavuus edellyttää kuntoutussuunnitelmaa ja puheterapeutin lausuntoa apuvälineen tarpeellisuudesta. Joissakin tapauksissa myös vakuutusyhtiöt voivat korvata apuvälineitä osana kuntoutusta.
Puheterapeutti on keskeisessä roolissa sopivien apuvälineiden kartoittamisessa ja hankintaprosessin käynnistämisessä. Hän laatii suositukset ja perustelut apuvälinetarpeesta sekä ohjaa niiden käytössä. Vaikka apuvälineiden hankintakustannukset voivat olla korkeita, ne ovat usein kustannustehokkaita pitkällä aikavälillä parantaessaan elämänlaatua ja itsenäistä toimintakykyä.
HLS-Fondo – asiantuntevaa puheterapiaa apuvälineineen
HLS-Fondo tarjoaa monipuolisia puheterapiapalveluita eri ikäisille asiakkaille. Kokeneet puheterapeuttimme auttavat sopivien apuvälineiden valinnassa ja käytössä osana yksilöllistä kuntoutusta. Kuntoutukseen voit hakeutua Kelan maksupäätöksellä, Hyvinvointialueiden maksusitoumuksella tai palvelusetelillä, vakuutusyhtiön korvauksella tai itsemaksavana asiakkaana. Toimimme Kelan virallisena palvelutuottajana.
Palvelemme sinua Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella, Oulussa, Porvoossa ja Joensuussa. Puheterapiaa voidaan toteuttaa myös videoyhteyden kautta eli etäterapiana. Ota yhteyttä ja selvitetään yhdessä sinulle tai läheisellesi sopivimmat kommunikaation tukikeinot!