Dysfasia, nykyään useimmiten nimellä kielellinen erityisvaikeus tunnettu, ilmenee puheen ja kielen kehityksen viivästymisenä ja poikkeavuutena. Oireet vaihtelevat yksilöllisesti, mutta tyypillisesti havaitaan haasteita sanojen löytämisessä, lauseiden muodostamisessa, puheen ymmärtämisessä ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Dysfasia ei liity älylliseen kehitysvammaisuuteen tai kuulovaurioon, vaan on neurologinen kehityshäiriö, joka vaikuttaa noin 1-7 prosenttiin lapsista. Varhain aloitettu kuntoutus, kuten säännöllinen puheterapia, on erittäin tärkeää dysfasiasta kärsivän lapsen kehityksen tukemisessa.
Mitä dysfasia tarkoittaa ja miten se ilmenee?
Dysfasia eli kielellinen erityisvaikeus on neurobiologinen häiriö, jossa lapsen kielellinen kehitys ei etene odotetusti muun kehityksen kanssa. Kyseessä on aivojen toiminnan eroavaisuus, joka vaikuttaa erityisesti kielen oppimiseen ja käyttöön. Dysfasia ei johdu kuulovammasta, älyllisestä kehitysvammasta tai neurologisista sairauksista, vaikka nämä voivat esiintyä dysfasian rinnalla.
Dysfasia ilmenee tyypillisesti puheen tuottamisen tai ymmärtämisen vaikeuksina tai näiden yhdistelmänä. Puheen tuottamisen vaikeuksissa lapsen on haasteellista ilmaista itseään sanallisesti, kun taas ymmärtämisen vaikeuksissa puhutun kielen käsittely tuottaa hankaluuksia. Dysfasian vaikeusaste vaihtelee lievästä vaikeaan, ja se voi ilmetä hyvin eri tavoin elämän eri vaiheissa.
Vaikka dysfasian oireet usein lieventyvät iän myötä, se on pysyvä ominaisuus, joka saattaa ilmetä myöhemmin elämässä esimerkiksi vieraiden kielten oppimisen vaikeutena, lukemisen ja kirjoittamisen haasteina tai sosiaalisen vuorovaikutuksen tilanteissa. Asianmukainen tuki ja kuntoutus ovat avainasemassa dysfasiasta kärsivien arjen helpottamisessa.
Miten dysfasia ilmenee lapsilla?
Lapsilla dysfasia näyttäytyy monin erilaisin tavoin arjessa ja kommunikaatiotilanteissa. Tyypillisimpiä merkkejä ovat selvästi viivästynyt puheen kehitys, suppea sanavarasto ja vaikeudet muodostaa lauseita ikätasoon nähden. Lapsi saattaa käyttää omia sanoja tai korvata sanoja toisilla, puhua epäselvästi tai jättää sanoista äänteitä pois.
Kielen ymmärtämisen vaikeuksista kärsivä lapsi ei välttämättä noudata annettuja ohjeita, vastaa kysymyksiin ohi aiheen tai reagoi viiveellä. Hän saattaa vaikuttaa siltä, ettei kuuntele, vaikka kyse on kielen prosessoinnin hitaudesta. Erityisesti pitkien tai monimutkaisten lauseiden ymmärtäminen voi olla haastavaa.
Kouluikäisellä lapsella dysfasia voi näkyä myös:
- Lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen vaikeuksina
- Matematiikan oppimisen haasteina
- Vieraiden kielten opiskelun erityisinä vaikeuksina
- Toiminnanohjauksen pulmina, kuten vaikeutena suunnitella ja toteuttaa monivaiheisia tehtäviä
Sosiaalisissa tilanteissa dysfasiasta kärsivä lapsi saattaa vetäytyä tai turhautua, kun ei tule ymmärretyksi tai ei ymmärrä muita. Tämä voi johtaa käyttäytymisen haasteisiin, kuten kiukunpuuskiin tai levottomuuteen. Onkin tärkeää ymmärtää, että haastavan käytöksen taustalla voi olla kommunikaatiovaikeus eikä esimerkiksi tottelemattomuus.
Miten dysfasian voi tunnistaa varhaisessa vaiheessa?
Dysfasian varhainen tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää tehokkaan kuntoutuksen aloittamiseksi. Joitakin merkkejä voidaan havaita jo vauva- ja taaperoiässä, vaikka varsinainen diagnoosi tehdään usein vasta 3-4 vuoden iässä tai myöhemmin. Vanhempien huomiot lapsen kehityksestä ovat avainasemassa.
Vauvaiässä huomiota kannattaa kiinnittää seuraaviin merkkeihin:
- Jokeltelu alkaa myöhään tai on vähäistä
- Katsekontaktin välttely tai vähäisyys
- Reagoimattomuus nimeensä tai muuhun puheeseen
- Vuorovaikutuksen yksipuolisuus
Taaperoiässä mahdollisia varhaisia merkkejä ovat:
- Ensisanojen viivästyminen (ei sanoja 18 kk ikään mennessä)
- Sanaston hidas karttuminen (alle 50 sanaa 2-vuotiaana)
- Sanojen yhdistämisen puuttuminen 2 vuoden iässä
- Ohjeiden noudattamisen vaikeus ikätasoon nähden
- Eleiden käyttö puheen sijaan kommunikaatiossa
Jos vanhempi tai kasvattaja huolestuu lapsen kielenkehityksestä, kannattaa ottaa yhteyttä neuvolaan mahdollisimman pian. Neuvolan kautta ohjataan tarvittaessa puheterapeutin arvioon ja muihin tutkimuksiin. Mitä aikaisemmin kuntoutus päästään aloittamaan, sitä paremmat tulokset yleensä saavutetaan, sillä lapsen aivot ovat plastisimmillaan varhaisessa iässä.
Mitä kuntoutusmuotoja dysfasiaan on tarjolla?
Puheterapia on dysfasian ensisijainen ja tehokkain kuntoutusmuoto. Puheterapiassa harjoitellaan yksilöllisesti lapsen tarpeiden mukaan kielen eri osa-alueita: puheen tuottamista, ymmärtämistä, sanastoa, kielioppia ja sosiaalisia taitoja. Puheterapeutti voi myös ohjata kommunikaation tueksi erilaisia menetelmiä kuten tukiviittomia tai kuvia.
Kela tukee lasten kuntoutusta ja voi myöntää vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena puheterapiaa, toimintaterapiaa tai muita tarpeellisia terapiamuotoja. Kuntoutuksen saaminen edellyttää lääkärin laatimaa kuntoutussuunnitelmaa ja Kelan myöntämää kuntoutuspäätöstä. Kuntoutusta voi saada myös hyvinvointialueiden maksusitoumuksella tai palvelusetelillä tai vakuutusyhtiön korvauksella.
Kuntoutuksessa keskeistä on tiivis yhteistyö terapeutin, perheen ja päiväkodin tai koulun välillä. Parhaaseen tulokseen päästään, kun kuntoutuksen periaatteita ja harjoitteita sovelletaan lapsen arjessa päivittäin.
Miten HLS-Fondo tukee dysfasiasta kärsiviä?
HLS-Fondo tarjoaa laadukasta puheterapiaa dysfasiasta eli kielellisestä erityisvaikeudesta kärsiville lapsille ja aikuisille. Puheterapiamme tavoitteena on parantaa asiakkaan kykyä toimia ja kommunikoida arjessa. Terapia suunnitellaan aina yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden mukaisesti.
Puheterapiapalveluihimme kuuluvat:
- Puheterapia-arviot dysfasian diagnosoinnin tueksi
- Yksilöllinen säännöllinen puheterapia
- Ryhmäterapia samankaltaisista haasteista kärsiville
- Vanhempien ja lähi-ihmisten ohjaus ja neuvonta
Terapia voidaan toteuttaa joustavasti HLS-Fondon tiloissa, asiakkaan kotona, koulussa tai päiväkodissa. Tarjoamme puheterapiaa myös videoyhteyden kautta eli etäterapiana, mikä helpottaa erityisesti pitkien välimatkojen takana asuvien arkea. Palvelua on saatavilla myös ruotsin kielellä.
Puheterapian lisäksi tarjoamme myös toimintaterapiaa ja SI-terapiaa, jotka voivat osaltaan tukea dysfasiasta kärsivien kokonaisvaltaista kuntoutusta.
Kuntoutukseen voi hakeutua Kelan maksupäätöksellä, hyvinvointialueiden maksusitoumuksella tai palvelusetelillä, vakuutusyhtiön korvauksella tai itsemaksavana asiakkaana. Toimimme Kelan virallisena palveluntuottajana, mikä takaa kuntoutuksen laadun ja ammattimaisuuden.
HLS-Fondon puheterapiapalveluita on saatavilla Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella, Oulussa ja Porvoossa. Voit ottaa meihin yhteyttä puhelimitse tai verkkosivujemme kautta varataksesi ajan arvioon tai keskustellaksesi kuntoutuksen mahdollisuuksista.