Verbaalinen dyspraksia eli lapsuusiän puheen apraksia on puheen motorisen suunnittelun ja ohjelmoinnin häiriö. Lapsi tietää, mitä haluaa sanoa, mutta aivojen on vaikea suunnitella ja ohjelmoida puheen tuottamiseen tarvittavia liikkeitä. Kyse ei ole puhelihasten heikkoudesta. Tässä artikkelissa käymme läpi verbaalisen dyspraksian mahdollisia piirteitä, eroa muihin puhevaikeuksiin, arviointia sekä kuntoutuksen ja kommunikoinnin tukea.
Mitä verbaalinen dyspraksia tarkoittaa?
Verbaalisessa dyspraksiassa puheliikkeiden suunnittelu ja ohjelmointi on vaikeutunut. Lihakset itsessään ovat terveet, mutta aivot eivät pysty luotettavasti ohjaamaan niitä puheen tuottamiseen tarvittavassa järjestyksessä ja ajoituksessa. Tämä näkyy erityisesti siinä, että puheen tuottaminen on epäjohdonmukaista ja vaihtelevaa.
Verbaalinen dyspraksia ei tarkoita samaa kuin yleinen motorinen kömpelyys, eikä se ole sama asia kuin kaikki äännevirheet. Se on nimenomaan puheen motorisen suunnittelun häiriö.
Millaisia piirteitä verbaaliseen dyspraksiaan voi liittyä?
Verbaalisen dyspraksian piirteet vaihtelevat lapsesta toiseen. Yksittäinen piirre ei riitä diagnoosiin, vaan arvio perustuu puheen kokonaiskuvaan.
Mahdollisia piirteitä ovat:
- Saman sanan vaihteleva ääntäminen eri kerroilla
- Vaikeudet siirtyä äänteestä tai tavusta toiseen sujuvasti
- Puheen rytmin ja painotuksen poikkeavuudet
- Pidempien ja monimutkaisempien sanojen tuottaminen on lyhyitä sanoja vaikeampaa
- Turhautuminen kommunikaatiotilanteissa, kun puhe ei suju yrityksistä huolimatta
- Vähäinen jokeltelun määrä varhaislapsuudessa
Verbaaliseen dyspraksiaan voi liittyä myös samanaikaisia kielellisiä vaikeuksia. Kielellisen ymmärtämisen taso vaihtelee lapsesta toiseen, eikä ymmärtämisen vaikeus sulje dyspraksiaa pois.
Miten verbaalinen dyspraksia eroaa muista puhevaikeuksista?
Verbaalinen dyspraksia on tärkeää erottaa muista puheen ja kielen vaikeuksista, koska kuntoutus suunnitellaan eri tavoin. Esimerkiksi fonologisessa häiriössä ja äänteiden käytön vaikeuksissa virheet ovat usein johdonmukaisia, kun taas verbaalisessa dyspraksiassa saman sanan ääntäminen vaihtelee kerrasta toiseen. Artikulaatiohäiriöissä kyse on yksittäisten äänteiden tuottamisesta, ei motorisesta suunnittelusta.
Erottelu vaatii aina ammattilaisen tekemän arvioinnin, sillä piirteet voivat osittain muistuttaa toisiaan.
Miten verbaalinen dyspraksia arvioidaan?
Verbaalisen dyspraksian arvioinnin tekee puheterapeutti. Arvio perustuu lapsen puheen kokonaiskuvaan: puheterapeutti havainnoi, miten lapsi tuottaa äänteitä, tavuja ja sanoja erilaisissa tilanteissa ja miten johdonmukaista tai vaihtelevaa puhe on. Yksittäinen piirre tai testi ei yksin riitä, vaan tarvitaan laajempi kokonaisarvio.
Arvioinnissa otetaan huomioon myös lapsen kommunikoinnin kokonaistilanne, mahdolliset muut kielelliset vaikeudet sekä lapsen ikä ja kehitysvaihe.
Kuntoutus ja kommunikoinnin tuki
Puheterapia on verbaalisen dyspraksian kuntoutuksen keskeinen muoto. Terapiassa harjoitellaan yksilöllisesti puheliikkeitä, tavuja, sanoja ja niiden käyttöä kommunikoinnissa. Harjoittelu on toistuvaa ja suunnitelmallista, ja se etenee lapsen taitojen mukaan.
Kommunikointia voidaan tukea myös muilla keinoilla silloin, kun puhe ei vielä riitä arjen viestintään. Tukiviittomat ja puhetta tukeva kommunikointi voivat helpottaa lapsen ilmaisua ja vähentää turhautumista, kun puheella viestiminen on vielä haastavaa. Myös kuvat ja eleet voivat toimia kommunikoinnin tukena.
Vanhemmilla on tärkeä rooli kuntoutuksessa. Puheterapeutti ohjaa vanhempia tukemaan lapsen harjoittelua kotona arjen tilanteissa. Kuntoutus on pitkäjänteistä, ja tavoitteet asetetaan lapsen yksilöllisen tilanteen mukaan.
Mistä hakea apua?
Jos olet huolissasi lapsesi puheesta, ensimmäinen askel on ottaa yhteyttä puheterapeutille arviointia varten. Arviointi selvittää lapsen puheen tilanteen ja sen, minkälainen tuki olisi tarpeen.
Puheterapiaan voi Suomessa hakeutua eri reittejä pitkin. Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus perustuu julkisessa terveydenhuollossa laadittuun kuntoutussuunnitelmaan ja Kelan päätökseen — se ei siis ole automaattinen reitti kaikille. Muita mahdollisuuksia ovat hyvinvointialueiden maksusitoumukset ja palvelusetelit, vakuutusyhtiöiden korvaukset sekä itsemaksuasiakkuus.
HLS-Fondon puheterapia-arviot ja puheterapia ovat saatavilla Espoossa, Vantaalla, Porvoossa, Turussa, Tampereella, Joensuussa ja Oulussa. Puheterapiaa voidaan toteuttaa myös etäterapiana videoyhteyden kautta. HLS-Fondo tarjoaa puheterapia-arvioita, puheterapiaa ja vanhempien ohjausta. Perhe voi kysyä, millainen terapeutti sopisi parhaiten lapsen tarpeisiin.
Ota yhteyttä ja kysy puheen motoristen vaikeuksien arvioinnista — autamme sinua löytämään lapsellesi sopivan tuen.
Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.