Afasia ja dysfasia ovat kaksi eri asiaa: afasia on hankittu kielellinen häiriö, joka syntyy aivovaurion seurauksena, kun taas dysfasia on synnynnäinen kielen kehityksen häiriö, joka todetaan yleensä lapsuudessa. Tärkein ero on siis se, onko kielellinen vaikeus hankittu vai kehityksellinen. Alla käymme läpi molempien häiriöiden syyt, oireet ja kuntoutusmahdollisuudet.
Mistä afasia ja dysfasia johtuvat?
Afasia johtuu aivovauriosta, joka vahingoittaa kielen käsittelyyn osallistuvia aivoalueita. Dysfasia puolestaan on synnynnäinen kehityksellinen häiriö, jonka taustalla on kielen kehityksen poikkeama, ei aivoihin kohdistunut ulkoinen vamma. Nämä kaksi häiriötä syntyvät siis täysin eri mekanismeilla ja eri elämänvaiheissa.
Afasian yleisin syy on aivoverenkiertohäiriö, kuten aivoinfarkti tai aivoverenvuoto. Muita syitä ovat aivovamma, aivokasvain tai etenevä muistisairaus. Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneista noin 45 prosentilla esiintyy afasiaa akuutissa vaiheessa, ja pitkäaikaisoireeksi se jää noin kolmasosalla heistä.
Dysfasian, jonka nykyinen virallinen suositeltu termi on kehityksellinen kielihäiriö, taustalla ei ole yhtä selkeää yksittäistä syytä. Kyse on kielen kehityksen häiriöstä, jossa lapsi ei kehity kielellisesti ikätasonsa mukaisesti ilman, että muussa kokonaiskehityksessä on vastaavaa viivettä. Suomessa kehityksellinen kielihäiriö koskettaa arviolta seitsemää prosenttia lapsista. On tärkeää huomata, että vuonna 2017 suositeltiin siirtymistä termistä ”dysfasia” termiin ”kehityksellinen kielihäiriö”, mutta monet perheet ja ammattilaiset käyttävät edelleen vanhaa nimeä.
Mitä oireita afasiaan kuuluu?
Afasian oireet vaihtelevat merkittävästi riippuen aivovaurion sijainnista ja laajuudesta. Tyypillisimpiä afasian oireita ovat vaikeus löytää sanoja, puhumisen hitaus ja työläys sekä vaikeudet ymmärtää puhuttua tai kirjoitettua kieltä. Oirekuva voi olla hyvin erilainen eri henkilöillä.
Joillakin afasiaa sairastavilla puhe voi olla sujuvaa mutta sisältää virheellisiä sanoja tai sanoja, joita ei ole olemassa. Toisilla puhe on hidasta, lyhyttä ja vaivalloista, vaikka ymmärtäminen säilyisi suhteellisen hyvänä. Lisäksi afasia voi vaikuttaa lukemiseen, kirjoittamiseen ja numeeriseen viestintään.
Afasiaan ei kuulu ajattelun tai älykkyyden heikkeneminen. Henkilö saattaa tietää täsmälleen, mitä haluaa sanoa, mutta kielelliset keinot sen ilmaisemiseen ovat vaurioituneet. Tämä voi olla hyvin turhauttavaa sekä sairastuneelle että hänen läheisilleen.
Miten dysfasia ilmenee lapsilla?
Kehityksellinen kielihäiriö eli dysfasia ilmenee lapsilla kielen oppimisen ja käyttämisen vaikeutena, joka ei selity kuulon heikkenemisellä, älyllisellä kehitysvammalla tai muulla tunnistettavalla syyllä. Lapsi ei saavuta ikätasoisia kielellisiä taitoja, vaikka muu kehitys etenee normaalisti.
Oireet voivat näkyä monella eri tavalla. Pienellä lapsella ne voivat ilmetä puheen myöhästymisenä tai sanaston suppeutena. Kouluikäisellä ne saattavat näkyä vaikeutena ymmärtää ohjeita, muodostaa lauseita tai oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Kehityksellinen kielihäiriö vaikuttaa usein myös koulunkäyntiin ja sosiaalisiin suhteisiin, koska kieli on keskeinen osa kaikkea vuorovaikutusta.
On tärkeää muistaa, että kehityksellinen kielihäiriö ei tarkoita, että lapsi olisi laiska tai epäviisas. Kyse on nimenomaan kielen käsittelyn erityisvaikeudesta, ei yleisestä kehitysviiveestä. Varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen tuki ovat keskeisiä lapsen kehityksen kannalta.
Voiko afasia tai dysfasia parantua?
Sekä afasian että kehityksellisen kielihäiriön ennuste on yksilöllinen, eikä kumpaakaan voi luvata parantuvan täysin. Afasiassa toipuminen riippuu ennen kaikkea aivovaurion sijainnista ja laajuudesta sekä sairastumisiästä. Kehityksellisessä kielihäiriössä kyse ei ole menetetyn taidon palauttamisesta, vaan kielen kehittymisen tukemisesta.
Afasiassa osa toipuu merkittävästi, erityisesti jos häiriö liittyy ohimenevään aivoverenkiertohäiriöön eli TIA:han. Nuorempi sairastumisikä ennustaa usein parempaa toipumista. Tutkimusnäyttö tukee puheterapian myönteisiä vaikutuksia afasian kuntoutuksessa: se parantaa toiminnallista kommunikaatiota verrattuna tilanteeseen ilman kuntoutusta. Puheterapia ei kuitenkaan takaa täydellistä toipumista kaikilla, sillä ennuste on aina yksilöllinen.
Kehityksellisessä kielihäiriössä tavoitteena on tukea lapsen kielellistä kehitystä mahdollisimman hyvin. Varhainen puheterapia ja kohdennettu tuki voivat parantaa lapsen kielellisiä valmiuksia huomattavasti, vaikka kielellinen erityisvaikeus saattaa näkyä jossain muodossa läpi elämän.
Milloin kannattaa hakeutua puheterapiaan?
Puheterapiaan kannattaa hakeutua heti, kun herää huoli kielen kehityksestä tai kielellisistä taidoista. Afasiassa varhainen kuntoutuksen aloittaminen aivovaurion jälkeen tukee toipumista. Lapsella kehityksellisen kielihäiriön epäily on riittävä syy hakea arviointia, koska varhainen tuki tuottaa parhaan hyödyn.
Aikuisella merkkejä, joiden perusteella kannattaa hakeutua puheterapiaan, ovat muun muassa äkillinen vaikeus löytää sanoja, puhumisen hidastuminen tai epäselvyys sekä vaikeudet ymmärtää puhetta tai tekstiä. Nämä voivat olla merkkejä aivoverenkiertohäiriöstä, joka vaatii välitöntä lääkärihoitoa.
Lapsella puheterapia-arviointia kannattaa harkita, jos lapsi ei puhu ensisanoja noin kahden vuoden iässä, lauseet eivät kehity odotetusti tai lapsi ei tunnu ymmärtävän ikätasolleen sopivia ohjeita. Epäily riittää: puheterapeutti arvioi tilanteen ja suosittelee tarvittavia toimenpiteitä.
Me HLS-Fondolla tarjoamme puheterapiapalveluita sekä lapsille että aikuisille seitsemällä paikkakunnalla ympäri Suomea. Toimintamme perustuu yksilölliseen, asiakaslähtöiseen lähestymistapaan, jossa jokaisen kuntoutujan tarpeet otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon.
Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.