Lapsi, joka ymmärtää puhetta mutta ei itse puhu, kokee niin sanottua ekspressiivistä kielellistä viivettä. Tämä tarkoittaa, että lapsen kyky vastaanottaa ja ymmärtää kieltä on kehittynyt normaalisti, mutta puheen tuottaminen on syystä tai toisesta jäänyt jälkeen. Tilanne on yleisempi kuin monet vanhemmat tietävät, ja siihen on useimmiten löydettävissä selitys ja ratkaisu.
Miksi jotkut lapset ymmärtävät puhetta mutta eivät itse puhu?
Lapsi voi ymmärtää puhetta mutta olla itse puhumatta siksi, että kielen vastaanottaminen ja tuottaminen ovat aivoissa erillisiä prosesseja. Ymmärtäminen eli reseptiivinen kieli kehittyy usein nopeammin kuin puhuminen eli ekspressiivinen kieli. Kun nämä kaksi osa-aluetta kehittyvät eri tahtiin, syntyy tilanne, jossa lapsi reagoi ohjeisiin ja ymmärtää ympäristöään, mutta ei vielä tuota sanoja tai lauseita.
Tämä ero on tärkeä tunnistaa, koska se kertoo paljon lapsen tilanteesta. Kun ymmärtäminen on tallella, lapsen kielellinen pohja on olemassa. Hän prosessoi kuulemaansa, oppii uusia sanoja passiivisesti ja rakentaa sisäistä kielitietämystään. Puhuminen vain odottaa vielä omaa hetkeään tai tarvitsee pienen tuen käynnistyäkseen.
Vanhemmat huomaavat usein, että lapsi osoittaa, elehtii tai käyttää muita keinoja viestiäkseen. Tämä on merkki siitä, että kommunikaation halu on olemassa, vaikka sanoja ei vielä tule. Lapsi ei siis ole passiivinen tai välinpitämätön, vaan etsii omia tapojaan ilmaista itseään.
Mitkä syyt voivat selittää lapsen puheen puuttumisen?
Lapsen puheen puuttumiselle on useita mahdollisia syitä, ja ne vaihtelevat lievistä kehityksellisistä viiveistä monimutkaisempiin tekijöihin. Yleisimpiä taustasyitä ovat ekspressiivinen kielellinen viive, motoriset haasteet puheen tuottamisessa, kuulon alenema, autismikirjon piirteet sekä ympäristöön liittyvät tekijät. Tarkan syyn selvittäminen on tärkeää oikean tuen löytämiseksi.
Kehitykselliset ja motoriset syyt
Osa lapsista kehittyy yksinkertaisesti omaan tahtiinsa. Puheen kehitys lapsella vaihtelee yksilöllisesti, ja jotkut lapset aloittavat puhumisen myöhemmin ilman mitään erityistä syytä. Toisilla taustalla voi olla verbaalinen apraksia eli motorinen vaikeus koordinoida suun ja kielen liikkeitä puheen tuottamiseksi, vaikka ymmärtäminen sujuu hyvin.
Kuulo, autismikirjo ja ympäristötekijät
Kuulon alenema on yksi ensimmäisistä asioista, jotka on syytä sulkea pois, kun lapsi ei puhu. Lapsi voi kuulla riittävästi ymmärtääkseen puhetta, mutta heikentynyt kuulo voi silti hidastaa puheen kehittymistä. Autismikirjon lapsilla kommunikaation haasteet voivat ilmetä juuri niin, että ymmärtäminen on vahvempaa kuin puhuminen. Myös ympäristöllä on merkitystä: kaksikielisyys, vähäinen puhevirikkeiden määrä tai stressaavat elämänmuutokset voivat tilapäisesti hidastaa puheen kehitystä.
Milloin lapsen puheen viive on syy hakea apua?
Apua kannattaa hakea, jos lapsi ei puhu yhtään sanaa kahden vuoden ikään mennessä tai ei yhdistele sanoja kahden ja puolen vuoden iässä. Myös silloin, kun lapsen puhe ei etene tai hän menettää jo opittuja sanoja, on syytä ottaa yhteyttä ammattilaiseen viipymättä. Varhainen puuttuminen tuottaa parhaat tulokset.
Alla on tilanteita, joissa yhteydenotto puheterapeutille on suositeltavaa:
- 12 kuukauden ikäinen lapsi ei jokeltele tai elehdi kommunikoidakseen
- 16 kuukauden ikäinen lapsi ei sano yhtään sanaa
- 24 kuukauden ikäinen lapsi ei käytä kahden sanan yhdistelmiä
- Lapsi on menettänyt aiemmin osaamiaan sanoja tai taitoja
- Lapsi turhautuu selvästi, koska ei pysty ilmaisemaan itseään
- Vanhemmalle tai kasvattajalle herää huoli lapsen kehityksestä
Vanhemman huoli on aina riittävä syy hakeutua arvioon. Asiantuntija voi joko rauhoittaa mielen toteamalla kehityksen etenevän normaalisti tai tunnistaa tuen tarpeen ajoissa. Odottaminen ja toivominen, että tilanne korjaantuu itsestään, ei ole aina paras ratkaisu, erityisesti jos lapsi selvästi kamppailee kommunikaation kanssa.
Miten puheterapia auttaa lasta, joka ei puhu?
Puheterapia auttaa puhumatonta lasta löytämään ja vahvistamaan puheen tuottamisen keinoja yksilöllisesti suunnitellun kuntoutuksen avulla. Puheterapeutti arvioi ensin lapsen kielelliset taidot kokonaisvaltaisesti, selvittää puheen puuttumisen taustasyyt ja rakentaa sen pohjalta tavoitteellisen terapiasuunnitelman. Terapia ei ole pelkkää harjoittelua, vaan lapsen vahvuuksiin nojautuvaa, leikinomaista tukea.
Käytännössä puheterapia voi sisältää esimerkiksi suun motoriikan harjoituksia, puheen mallintamista, vaihtoehtoisten kommunikointikeinojen opettelua sekä vanhempien ohjaamista arjen vuorovaikutustilanteisiin. Vanhempien rooli on keskeinen, sillä terapian vaikutukset moninkertaistuvat, kun opittuja taitoja harjoitellaan myös kotona.
Tärkeää on myös se, että puheterapia tukee lapsen itseluottamusta. Kun lapsi saa onnistumisen kokemuksia ja löytää tapoja ilmaista itseään, kommunikaation halu kasvaa. Tämä luo myönteisen kierteen, jossa pienetkin edistysaskeleet ruokkivat lisää kehitystä.
HLS-Fondo tukee lapsesi puheen kehitystä
Me HLS-Fondolla tarjoamme laadukasta puheterapiaa lapsille ympäri Suomen. Toimipisteemme sijaitsevat Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella, Oulussa, Porvoossa ja Joensuussa. Terapiaa voidaan toteuttaa myös etänä videoyhteyden kautta, joten apu on saavutettavissa asuinpaikasta riippumatta.
Kuntoutukseen voi hakeutua Kelan maksupäätöksellä, hyvinvointialueen maksusitoumuksella tai palvelusetelillä, vakuutusyhtiön korvauksella taikka itsemaksavana asiakkaana. Olemme Kelan virallinen palveluntuottaja, joten yhteistyö Kelan kanssa sujuu meiltä joustavasti.
Jos sinulla herää huoli lapsesi puheen kehityksestä, älä jää yksin kysymystesi kanssa. Ota rohkeasti yhteyttä, niin autamme selvittämään, millainen tuki lapsellesi sopii parhaiten.