Lapsi alkaa ymmärtää puhetta jo ennen ensimmäistä ikävuottaan. Varhaisimmat merkit puheen ymmärtämisestä näkyvät jo muutaman kuukauden iässä, kun vauva reagoi tuttuihin ääniin ja äänensävyihin. Kielen kehitys etenee kuitenkin yksilöllisesti, ja jokainen lapsi kehittyy omassa tahdissaan. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä lapsen pitäisi ymmärtää eri ikävaiheissa ja milloin kannattaa hakea ammattilaisen arviointia.
Milloin lapsen puheen ymmärtäminen alkaa kehittyä?
Lapsen puheen ymmärtäminen alkaa kehittyä jo syntymästä lähtien. Vastasyntynyt tunnistaa äitinsä äänen ja reagoi puheeseen kääntämällä päätään tai rauhoittumalla. Varsinainen kielen ymmärtäminen, eli kyky liittää sanoja merkityksiin, alkaa kehittyä noin 6-9 kuukauden iässä.
Ensimmäisten elinkuukausien aikana vauva oppii erottamaan tuttuja ääniä vieraista ja reagoimaan omaan nimeensä. Noin puolen vuoden iässä lapsi alkaa ymmärtää yksinkertaisia tilanteisiin sidottuja ilmaisuja, kuten ”ei” tai ”tule tänne”, erityisesti silloin, kun ne yhdistyvät eleisiin tai tuttuihin tilanteisiin.
Puheen ymmärtäminen kehittyy aina ennen tuottamista. Tämä tarkoittaa, että lapsi ymmärtää paljon enemmän kuin pystyy itse sanomaan. Tätä kutsutaan passiiviseksi sanavarastoksi, ja se kasvaa nopeasti ensimmäisen ja toisen ikävuoden aikana. Vanhempien puhe, laulaminen ja arjen rutiinit tukevat tätä kehitystä merkittävästi.
Mitä lapsen pitäisi ymmärtää eri ikävaiheissa?
Lapsen puheen ymmärtämiselle on olemassa ikätasoiset viitearvot, jotka auttavat arvioimaan kielen kehityksen etenemistä. Nämä ovat suuntaa antavia, sillä kehitys vaihtelee yksilöllisesti, mutta selkeät poikkeamat voivat olla merkki tuen tarpeesta.
0-12 kuukautta
Alle yksivuotias reagoi ääniin ja tuttuihin sanoihin. Noin 9-12 kuukauden iässä lapsi ymmärtää yksinkertaisia kieltoja ja pyyntöjä, kuten ”anna” tai ”ei”. Hän myös osoittaa tuttuja esineitä tai ihmisiä, kun niitä nimetään.
1-2 vuotta
Yksivuotiaana lapsi ymmärtää yksinkertaisia yksiosaisia ohjeita ilman eleitä, esimerkiksi ”hae pallo”. Puolentoista vuoden iässä sanavaraston ymmärtäminen laajenee selvästi, ja lapsi tunnistaa kehon osia sekä tuttuja esineitä kuvista. Kaksivuotias ymmärtää jo kaksiosaisia ohjeita, kuten ”ota lusikka ja vie se pöydälle”.
2-4 vuotta
Kolmevuotias lapsi ymmärtää lyhyitä tarinoita ja useampiosaisia ohjeita. Hän erottaa käsitteitä, kuten iso ja pieni, päällä ja alla. Neljävuotias ymmärtää jo monimutkaisia lauseita, kysymyssanoja, kuten miksi ja miten, sekä yksinkertaisia syy-seuraussuhteita.
4-6 vuotta
Esikouluikäinen lapsi ymmärtää pitkiä ohjeita ja monivaiheisia kertomuksia. Hän pystyy seuraamaan ryhmätilanteen ohjeita ja ymmärtää abstraktimpaa kieltä, kuten vertauksia. Kouluikää lähestyessä lapsen kielen ymmärtäminen on jo varsin kehittynyttä.
Mistä tietää, jos lapsi ei ymmärrä puhetta ikätasoisesti?
Merkit siitä, että lapsi ei ymmärrä puhetta ikätasoisesti, voivat olla hienovaraisia. Keskeisiä huolen aiheita ovat tilanteet, joissa lapsi ei reagoi omaan nimeensä, ei noudata yksinkertaisia ohjeita ilman eleitä tai tarvitsee toistuvasti toistoa ja konkreettisia vihjeitä ymmärtääkseen arjen tilanteita.
Muita merkkejä, joihin kannattaa kiinnittää huomiota:
- Lapsi ei osoita esineitä tai kuvia nimettäessä ikätasoisesti
- Lapsi reagoi tilanteeseen, muttei sanoihin, eli seuraa enemmän eleitä kuin puhetta
- Lapsi vastaa kysymyksiin sattumanvaraisesti tai toistaa kysymyksen takaisin
- Lapsi vetäytyy ryhmätilanteissa tai vaikuttaa hämmentyneeltä ohjeita kuunnellessaan
- Leikki-ikäinen lapsi ei seuraa ikätoverien puhetta tai jää ulkopuolelle yhteisistä leikeistä
On tärkeää huomata, että puheen ymmärtämisen haasteet voivat joskus sekoittua kuulon ongelmiin tai tarkkaavuuden vaikeuksiin. Siksi kokonaisarviointi on aina tarpeen ennen johtopäätösten tekemistä. Vanhemman huoli on aina otettava vakavasti, sillä arjen havainnoilla on suuri merkitys.
Milloin lapsen puheen ymmärtämisestä kannattaa hakea arviointia?
Arviointia kannattaa hakea aina, kun lapsen puheen ymmärtäminen vaikuttaa selvästi jäävän jälkeen ikätasosta tai kun vanhemmalla herää huoli lapsen kielen kehityksestä. Mitä varhaisemmin tuki aloitetaan, sitä paremmat ovat mahdollisuudet tukea lapsen kehitystä tehokkaasti.
Erityisesti seuraavissa tilanteissa arviointiin hakeutuminen on suositeltavaa:
- Yksivuotias ei reagoi omaan nimeensä tai tuttuihin sanoihin
- Kaksivuotias ei ymmärrä yksinkertaisia yksiosaisia ohjeita
- Kolmevuotias ei seuraa lyhyitä tarinoita tai kaksiosaiset ohjeet tuottavat vaikeuksia
- Lapsi turhautuu toistuvasti, koska ei ymmärrä tai tule ymmärretyksi
- Päiväkodin tai koulun henkilökunta on ottanut asian puheeksi
Arvioinnin hakeminen ei tarkoita, että lapsella on varmasti ongelma. Se tarkoittaa, että vanhempi toimii vastuullisesti ja lapsen parhaaksi. Puheterapeutti voi arvioinnin perusteella joko todeta kehityksen etenevän normaalisti tai suositella tukitoimia.
Me HLS-Fondolla tarjoamme yksilöllisiä puheterapia-arviointeja lapsille kaikissa ikävaiheissa. Meillä on toimipisteet Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella, Oulussa, Porvoossa ja Joensuussa, ja tarjoamme palvelua myös etäterapiana videoyhteyden kautta. Kuntoutukseen voi hakeutua Kelan maksupäätöksellä, hyvinvointialueen maksusitoumuksella tai palvelusetelillä, vakuutusyhtiön korvauksella tai itsemaksavana asiakkaana. Toimimme Kelan virallisena palveluntuottajana, joten yhteistyö kuntoutuksen rahoittamisessa on sujuvaa.
Jos sinulla herää huoli lapsesi puheen ymmärtämisestä, älä epäröi ottaa meihin yhteyttä. Ammattitaitoinen tiimimme auttaa löytämään oikean tuen juuri teidän perheellenne. Lisätietoa palveluistamme löydät verkkosivuiltamme.