Kaksikielisen lapsen puheen kehitystä voi tukea tehokkaasti tarjoamalla runsaasti kielelle altistumista molemmissa kielissä, lukemalla ääneen, puhumalla lapselle aktiivisesti ja ylläpitämällä johdonmukaisia kielenkäytön rutiineja. Kaksikielisyys ei hidasta lapsen kehitystä, vaan se on rikkaus, joka vaatii tietoista tukemista arjessa. Tässä artikkelissa käymme läpi, miten kaksikielisyys vaikuttaa kielenkehitykseen, milloin kannattaa hakea ammattiapua ja miten puheterapia voi auttaa.
Miten kaksikielisyys vaikuttaa lapsen kielenkehitykseen?
Kaksikielisyys vaikuttaa lapsen kielenkehitykseen siten, että lapsi oppii samanaikaisesti kahden kielen rakenteita, sanastoa ja käyttötapoja. Tämä ei hidasta kehitystä, mutta sanat ja rakenteet jakautuvat kahden kielen kesken, minkä vuoksi kummankin kielen sanavarasto voi aluksi olla yksikieliseen lapseen verrattuna suppeampi. Kokonaiskielitaito on kuitenkin yhtä laaja.
Kaksikielinen lapsi saattaa myös sekoittaa kieliä kesken lauseen. Tätä kutsutaan koodinvaihdoksi, ja se on täysin normaali osa kaksikielistä kehitystä. Se ei tarkoita, että lapsi olisi sekaisin tai oppisi kumpaakaan kieltä väärin. Päinvastoin, koodinvaihto kertoo siitä, että lapsi hyödyntää aktiivisesti koko kielirepertuaariaan.
Lapsen kielenkehityksen aikataulu voi vaihdella sen mukaan, kuinka paljon hän altistuu kummallekin kielelle ja missä konteksteissa kieliä käytetään. Jos toinen kieli on vahvasti läsnä vain kotona ja toinen päiväkodissa tai koulussa, kehitys etenee eri tahtia molemmissa kielissä. Tämä on luonnollista ja odotettavaa.
Milloin kaksikielisen lapsen puheen kehityksessä kannattaa huolestua?
Kaksikielisen lapsen puheen kehityksessä kannattaa huolestua, jos lapsi ei tuota sanoja tai ymmärrä puhetta kummassakaan kielessä ikätasoisesti. Viivästymä molemmissa kielissä samanaikaisesti viittaa siihen, että kyse ei ole pelkästään kaksikielisyydestä, vaan taustalla voi olla kielenkehityksen häiriö, joka vaatii ammatillista arviointia.
Seuraavat merkit voivat olla syy hakeutua puheterapeutin arvioon:
- Lapsi ei sano yhtään sanaa kummallakaan kielellä noin kahden vuoden iässä
- Lapsi ei yhdistele sanoja lauseiksi kolmen vuoden iässä
- Lapsen puhe on vaikeasti ymmärrettävää myös lähipiirille
- Lapsi turhautuu usein, koska häntä ei ymmärretä
- Lapsi välttelee puhumista tai vetäytyy sosiaalisista tilanteista
- Kehitys on selvästi taantunut eli lapsi on menettänyt aiemmin oppimiaan taitoja
On tärkeää muistaa, että kaksikielisyys itsessään ei aiheuta kielenkehityksen häiriöitä. Jos huoli herää, varhainen arviointi on aina parempi vaihtoehto kuin odottaminen. Ammattilainen osaa erottaa normaalin kaksikielisen kehityksen viivästymästä, joka hyötyy tuesta.
Kuinka vanhemmat voivat tukea kaksikielisen lapsen puheen kehitystä kotona?
Vanhemmat voivat tukea kaksikielisen lapsen puheen kehitystä kotona ennen kaikkea tarjoamalla runsaasti laadukasta kielelle altistumista molemmissa kielissä. Johdonmukaisuus, leikkisyys ja läsnäolo ovat tehokkaimpia keinoja, eikä tukeminen vaadi erityisiä välineitä tai ohjelmia.
Arjen kielitottumukset
Yksi toimivimmista tavoista on noudattaa niin sanottua yksi henkilö, yksi kieli -periaatetta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kumpikin vanhempi puhuu lapselle johdonmukaisesti omaa äidinkieltään. Tämä auttaa lasta erottamaan kielet toisistaan ja oppimaan kummankin kielen rakenteita luontevasti.
Lisäksi kannattaa lukea ääneen molemmilla kielillä, laulaa lauluja, kertoa tarinoita ja nimetä arkisia esineitä ja tilanteita. Mitä enemmän lapsi kuulee rikasta ja monipuolista kieltä, sitä vahvemmaksi hänen sanavarastonsa ja kielitajunsa kehittyvät.
Sosiaalinen kieliympäristö
Lapsen kielenkehitystä tukee myös se, että hän pääsee käyttämään molempia kieliä aidoissa sosiaalisissa tilanteissa. Leikkikavereiden, sukulaisten ja harrastusten kautta lapsi oppii, että kielillä on todellinen käyttötarkoitus. Jos perheessä puhutaan esimerkiksi suomea ja ruotsia, voi olla hyödyllistä etsiä myös ruotsinkielisiä leikkiryhmiä tai kerhoja.
Vanhempien ei tarvitse korjata lapsen koodinvaihtoa tai vaatia, että lapsi puhuu aina vain yhdellä kielellä. Luonteva ja kannustava ilmapiiri on tärkeämpää kuin kielellinen täydellisyys.
Miten puheterapia tukee kaksikielistä lasta?
Puheterapia tukee kaksikielistä lasta arvioimalla ja kuntouttamalla kielellistä kehitystä molemmissa kielissä huomioiden lapsen yksilöllisen kielitaustan. Puheterapeutti osaa erottaa kaksikielisyyteen liittyvät normaalit piirteet todellisesta kielenkehityksen häiriöstä ja suunnitella tuen sen mukaisesti.
Puheterapiassa arvioidaan lapsen kielitaitoa kokonaisvaltaisesti, ei vain yhdessä kielessä. Tämä on erityisen tärkeää, koska kaksikielisen lapsen arviointi pelkästään toisella kielellä voi antaa harhaanjohtavan kuvan hänen todellisesta osaamisestaan. Hyvä puheterapeutti ottaa huomioon lapsen koko kielellisen ympäristön ja perheen tilanteen.
Terapia voi sisältää kielen ymmärtämisen ja tuottamisen harjoittelua, vuorovaikutustaitojen vahvistamista sekä vanhempien ohjaamista kotona tehtäviin harjoituksiin. Vanhempien ohjauksella on suuri merkitys, sillä arjessa tapahtuva harjoittelu tukee terapiassa opittuja taitoja tehokkaasti.
Me HLS-Fondolla tarjoamme puheterapiaa kaksikielisille lapsille yksilöllisesti suunniteltuna. Palvelua on saatavilla toimipisteissämme Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella, Oulussa, Porvoossa ja Joensuussa. Terapiaa voidaan toteuttaa myös etänä videoyhteyden kautta, mikä tekee palveluun hakeutumisesta joustavaa perheen arjen kannalta. Kuntoutukseen voi hakeutua Kelan maksupäätöksellä, hyvinvointialueen maksusitoumuksella tai palvelusetelillä, vakuutusyhtiön korvauksella tai itsemaksavana asiakkaana. Toimimme Kelan virallisena palveluntuottajana, joten autamme mielellämme myös Kela-kuntoutukseen liittyvissä kysymyksissä.
Jos sinulla on huoli lapsesi puheen tai kielen kehityksestä, varhainen yhteydenotto on aina oikea ratkaisu. Ota meihin yhteyttä ja selvitetään yhdessä, millainen tuki lapsellesi sopii parhaiten.