Lapsi korvaa sanoja eleillä, koska ele on usein helpompi ja nopeampi tapa ilmaista tarve kuin puhe. Tämä on täysin normaalia varhaisessa kielen kehityksessä, mutta jos eleet alkavat jatkuvasti korvata puhumista eikä sanasto kasva iän myötä, taustalla voi olla puheen kehityksen viivästymä tai muu kommunikaation haaste. Alla käymme läpi, milloin elekommunikaatio on odotettua ja milloin on syytä hakeutua arviointiin.
Milloin eleiden käyttö on normaalia lapsen kehityksessä?
Eleiden käyttö on normaali ja tärkeä osa lapsen varhaista kommunikaatiota. Alle yksivuotias lapsi osoittaa, heiluttaa kättä ja kurkottaa kohti esineitä kauan ennen kuin ensimmäiset sanat syntyvät. Eleet ovat lapsen kielen kehityksen luonnollinen vaihe, eivät merkki ongelmasta.
Tyypillisesti noin 9-12 kuukauden iässä lapsi alkaa käyttää viestinnällisiä eleitä, kuten osoittamista ja heiluttamista. Nämä niin sanotut protodeklaratiiviset eleet, joissa lapsi osoittaa jotain jakaakseen kiinnostuksen, ovat erityisen tärkeitä. Ne kertovat, että lapsi ymmärtää kommunikaation olevan yhteinen tapahtuma.
Ensimmäisten sanojen ilmaantuminen tapahtuu useimmilla lapsilla noin vuoden iässä. Tässä vaiheessa eleet ja sanat kulkevat rinnakkain: lapsi saattaa sanoa ”aa” ja osoittaa samalla koiraa. Kun sanasto alkaa kasvaa toisella ikävuodella, eleet täydentävät puhetta eivätkä korvaa sitä. Tämä yhdistelmä on merkki terveestä kielen kehityksestä.
Miksi lapsi turvautuu eleisiin puheen sijaan?
Lapsi turvautuu eleisiin puheen sijaan, koska eleet vaativat vähemmän motorista ja kielellistä prosessointia kuin puhe. Kun puheen tuottaminen on vielä kehittymässä tai se tuntuu haastavalta, ele tarjoaa nopean ja toimivan vaihtoehdon tarpeen ilmaisemiseen.
Syitä siihen, miksi lapsi saattaa suosia eleitä, on useita:
- Puheen kehityksen viivästymä: Sanavaraston kasvu on hitaampaa kuin ikätasolla odotetaan, jolloin lapsi kompensoi eleillä.
- Artikulaatiovaikeudet: Puhuminen voi tuntua turhauttavalta, jos äänteet eivät tule oikein ja aikuiset eivät ymmärrä.
- Kielellinen erityisvaikeus: Lapsi ymmärtää puhetta hyvin, mutta kielen tuottaminen on selvästi vaikeampaa.
- Autismikirjon piirteet: Joillakin lapsilla sanallinen kommunikaatio kehittyy eri tahtiin tai eri tavoin, ja eleet voivat olla ensisijainen viestintäkeino.
- Ympäristötekijät: Jos eleet toimivat hyvin ja lapsi saa tarvitsemansa niillä, motivaatio puhua voi jäädä pienemmäksi.
On tärkeää huomata, että ele itsessään ei ole ongelma. Se on viestintää, ja sitä kannattaa tukea. Samalla on hyvä seurata, kasvaako puhe rinnalla vai jääkö se kokonaan eleviestinnän varjoon.
Milloin lapsen elekommunikaatio vaatii ammattilaisen arviointia?
Lapsen elekommunikaatio vaatii ammattilaisen arviointia silloin, kun eleet selvästi korvaavat puheen kehittymisen eikä sanasto kasva odotetulla tavalla. Huoli on aiheellinen erityisesti, jos lapsi ei puhu lainkaan kahden vuoden iässä tai jos puhe ei etene normaalisti kolmanteen ikävuoteen mennessä.
Seuraavat merkit ovat syy hakeutua puheterapeutin arviointiin:
- Lapsi ei käytä lainkaan yksittäisiä sanoja kahden vuoden iässä
- Lapsi ei yhdistele kahta sanaa noin 2,5 vuoden iässä
- Lapsi käyttää eleitä lähes yksinomaan eikä yritä puhua
- Lapsen puhe ei lisäänny tai kehity ajan myötä
- Lapsi menettää aiemmin oppimiaan sanoja
- Lapsi ei katso silmiin eikä jaa huomiota toisen kanssa
- Läheiset ihmiset eivät ymmärrä lasta, vaikka tuntevat hänet hyvin
Vanhemman huoli on aina riittävä syy hakeutua arviointiin. Varhainen puuttuminen tukee lapsen kehitystä parhaiten, eikä kannata jäädä odottamaan, että lapsi ”kyllä oppii puhumaan itsekseen”. Mitä aikaisemmin tuki aloitetaan, sitä paremmat edellytykset lapsella on kehittää kommunikaatiotaitojaan.
Miten puheterapia tukee lasta, joka kommunikoi pääasiassa eleillä?
Puheterapia tukee lasta, joka kommunikoi pääasiassa eleillä, vahvistamalla sekä olemassa olevia viestintätaitoja että rakentamalla uusia. Puheterapeutti arvioi ensin lapsen kokonaistilanteen ja suunnittelee yksilöllisen kuntoutuksen, joka lähtee lapsen omista vahvuuksista.
Puheterapiassa ei koskaan poisteta eleitä tai muita toimivia viestintäkeinoja. Päinvastoin: eleet, kuvat ja muut vaihtoehtoiset kommunikaatiomenetelmät voivat toimia terapiassa siltoina kohti puhuttua kieltä. Kun lapsi kokee tulevansa ymmärretyksi, hänen motivaationsa kommunikoida kasvaa.
Käytännössä puheterapia voi sisältää muun muassa:
- Lapsen kommunikaation ja kielen kehityksen kokonaisarvion
- Leikinomaiset harjoitukset, jotka tukevat sanojen oppimista
- Vaihtoehtoisten ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien (AAC) käytön ohjauksen
- Vanhempien ja lähi-ihmisten ohjauksen arjen kommunikaatiotilanteisiin
- Yhteistyön päiväkodin tai koulun kanssa
Vanhempien rooli on puheterapiassa keskeinen. Terapeutti ohjaa vanhempia tukemaan lapsen kielen kehitystä kotona arjen tilanteissa, sillä oppiminen tapahtuu parhaiten tutuissa ja turvallisissa ympäristöissä.
HLS-Fondo tukee lapsen puheen kehitystä
Me HLS-Fondolla tarjoamme laadukasta puheterapiaa lapsille, joiden kommunikaation kehitys kaipaa tukea. Ammattitaitoinen tiimimme arvioi jokaisen lapsen yksilöllisesti ja suunnittelee kuntoutuksen, joka vastaa juuri hänen tarpeitaan. Toimimme Kelan virallisena palveluntuottajana, joten kuntoutukseen voi hakeutua Kelan maksupäätöksellä, hyvinvointialueen maksusitoumuksella tai palvelusetelillä, vakuutusyhtiön korvauksella tai itsemaksavana asiakkaana.
Palvelumme ovat saatavilla seitsemällä paikkakunnalla: Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella, Oulussa, Porvoossa ja Joensuussa. Terapiaa voidaan toteuttaa myös etänä videoyhteyden kautta, mikä tekee palveluihin pääsystä joustavaa riippumatta asuinpaikasta.
Jos sinulla on huoli lapsesi puheen tai kommunikaation kehityksestä, älä epäröi ottaa yhteyttä. Olemme täällä auttamassa, ja varhainen tuki tekee eron. Tutustu palveluihimme ja ota yhteyttä, niin kerromme lisää siitä, miten voimme tukea juuri teidän perhettänne.