Lapsen sanavarasto on todennäköisesti liian suppea silloin, kun se on selvästi jäljessä ikätasoisesta kehityksestä eikä kiinni kurominen tapahdu luontevasti arjessa. Yleinen nyrkkisääntö on, että 2-vuotiaan tulisi osata noin 50 sanaa ja alkaa yhdistellä niitä pareiksi. Jos sanavarasto on huomattavasti tätä pienempi tai puheen kehitys näyttää pysähtyneeltä, on syytä hakea ammattilaisen arviota. Tässä artikkelissa käymme läpi kehityksen vaiheet, varoitusmerkit, mahdolliset syyt ja sen, milloin puheterapia on oikea askel.
Miten lapsen sanavaraston kehitys etenee iän myötä?
Lapsen sanavaraston kehitys etenee vaiheittain, ja jokaiselle ikäkaudelle on omat tyypilliset saavutuksensa. Ensimmäiset sanat ilmestyvät yleensä noin 12 kuukauden iässä, ja 18 kuukauden ikäisellä lapsella on tavallisesti käytössään 10–20 sanaa. Kaksivuotiaalla sanoja on jo noin 50 tai enemmän, ja hän alkaa muodostaa kahden sanan lausumia.
Kolmevuotiaan puhe on jo huomattavasti monipuolisempaa. Hän käyttää kolmen tai useamman sanan lauseita, ja hänen sanavarastossaan on tyypillisesti useita satoja sanoja. Tuttu aikuinen ymmärtää puhetta melko hyvin, vaikka ääntäminen ei ole vielä täysin selvää. Neljä- ja viisivuotiaat lapset kertovat jo tarinoita, kysyvät paljon kysymyksiä ja hallitsevat arjen vuorovaikutuksen sujuvasti.
On tärkeää muistaa, että kehitys ei etene täsmälleen samaa tahtia kaikilla lapsilla. Yksilölliset erot ovat normaaleja, ja jotkut lapset tekevät niin sanotun sanaspurtin eli oppivat kymmeniä uusia sanoja hyvin lyhyessä ajassa. Huolestuminen on kuitenkin aiheellista, jos lapsi ei saavuta ikätasonsa peruskehitysvaiheita kohtuullisessa ajassa.
Mitkä merkit viittaavat sanavaraston viivästymään?
Sanavaraston viivästymään viittaavia merkkejä ovat muun muassa se, että lapsi ei puhu ensimmäisiä sanoja 15–16 kuukauden ikään mennessä, ei yhdistele kahta sanaa 2-vuotiaana tai hänen puheensa on vaikeaselkoista jopa lähipiirille 3-vuotiaana. Myös se, että lapsi käyttää selvästi vähemmän sanoja kuin ikätoverinsa, on merkittävä varoitusmerkki.
Muita huomionarvoisia merkkejä ovat:
- Lapsi ei reagoi omaan nimeensä tai yksinkertaisiin ohjeisiin
- Lapsi ei osoittele esineitä tai asioita jakaakseen huomion toisen kanssa
- Lapsi on menettänyt aiemmin oppimiaan sanoja
- Lapsi turhautuu herkästi, koska ei pysty ilmaisemaan itseään
- Lapsi käyttää paljon eleitä puheen sijasta
Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota siihen, jos lapsen puheen kehitys taantuu eli hän lakkaa käyttämästä sanoja, joita hän on aiemmin osannut. Tämä on aina merkki, josta kannattaa konsultoida ammattilaista viipymättä.
Mitä syitä lapsen suppealle sanavarastolle voi olla?
Lapsen suppean sanavaraston taustalla voi olla useita erilaisia syitä, ja usein kyse on usean tekijän yhteisvaikutuksesta. Yleisimpiä syitä ovat kuulovaikeudet, kielen kehityksen erityisvaikeus, kaksikielisyys sekä ympäristötekijät kuten vähäinen kielellinen vuorovaikutus arjessa.
Biologiset ja neurologiset tekijät
Kuulovaikeus on yksi ensimmäisistä asioista, jotka suljetaan pois, kun lapsen puheen kehitys huolestuttaa. Jos lapsi ei kuule puhetta selvästi, sanavaraston kartuttaminen on luonnollisesti vaikeaa. Kielen kehityksen erityisvaikeus eli aiemmin dysfasiana tunnettu tila tarkoittaa, että lapsen kielellinen kehitys on merkittävästi hitaampaa ilman selkeää neurologista tai aisteihin liittyvää syytä. Myös autismikirjon piirteet, kehitysvamma tai ennenaikaisuus voivat hidastaa sanavaraston kehitystä.
Ympäristö- ja vuorovaikutustekijät
Lapsi oppii kieltä ennen kaikkea vuorovaikutuksessa läheistensä kanssa. Vähäinen puhuminen, laulaminen tai kirjojen lukeminen lapsen kanssa voi hidastaa sanavaraston kehitystä. Kaksikielisessä perheessä lapsi saattaa aluksi sekoittaa kieliä tai edetä hieman hitaammin kummassakin kielessä, mikä on täysin normaalia. Stressaava tai epävakaa kasvuympäristö voi myös vaikuttaa kielelliseen kehitykseen.
Milloin lapsen sanavarastosta kannattaa hakea puheterapiaa?
Puheterapiaa kannattaa hakea, kun lapsen sanavaraston kehitys on selvästi jäljessä ikätasosta, kehitys on pysähtynyt tai lapsi on menettänyt aiemmin osaamiaan sanoja. Vanhemman huoli on aina riittävä syy hakeutua arvioon. Mitä aiemmin tuki aloitetaan, sitä paremmat edellytykset lapsella on kuroa kehitysero kiinni.
Käytännössä arvioon kannattaa hakeutua viimeistään silloin, kun:
- 2-vuotias ei puhu noin 50 sanaa tai ei yhdistele sanoja
- 3-vuotiaan puhe on vaikeaselkoista myös tuttujen aikuisten mielestä
- Lapsi turhautuu toistuvasti, koska kommunikointi ei onnistu
- Lapsi ei reagoi ohjeisiin tai nimeen iänmukaisesti
- Kehitys on taantunut eli lapsi on lakannut käyttämästä aiemmin osaamiaan sanoja
Puheterapeutin arvio antaa selkeän kuvan siitä, onko kyse normaalin kehityksen vaihtelusta vai tilanteesta, joka hyötyy aktiivisesta tuesta. Varhainen puuttuminen on aina kannattavaa, sillä puheen ja kielen kehityksen perusta luodaan varhaislapsuudessa.
Me HLS-Fondolla tarjoamme lasten puheterapiaa seitsemällä paikkakunnalla: Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella, Oulussa, Porvoossa ja Joensuussa. Tarjoamme yksilöllisiä puheterapia-arviointeja sekä terapiaa lapselle että tukea vanhemmille arjen vuorovaikutustilanteisiin. Palvelua on saatavilla myös etäterapiana videoyhteyden kautta, mikä tekee avun hakemisesta joustavaa asuinpaikasta riippumatta. Kuntoutukseen voi hakeutua Kelan maksupäätöksellä, hyvinvointialueen maksusitoumuksella tai palvelusetelillä, vakuutusyhtiön korvauksella tai itsemaksavana asiakkaana. Olemme Kelan virallinen palvelutuottaja, joten yhteistyö Kelan kanssa sujuu meiltä saumattomasti. Jos sinulla herää huoli lapsesi puheen kehityksestä, ota rohkeasti yhteyttä ja varaa aika arvioon. Olemme täällä tukemassa teitä.