Kyllä, kielijänne voi vaikuttaa merkittävästi puhumiseen. Kun kielijänne on tavallista lyhyempi tai kiinnittyy liian lähelle kielen kärkeä, kielen liikkuvuus rajoittuu, mikä voi vaikeuttaa tiettyjen äänteiden tuottamista. Tämä tila tunnetaan lääketieteellisesti nimellä ankyloglossia. Seuraavissa osioissa käymme läpi, miten kielijänteen rakenne vaikuttaa puheeseen, mitä äänteisiin kohdistuvia haasteita siitä voi seurata ja milloin hoito on tarpeen.
Miten kielijänne vaikuttaa kielen liikkuvuuteen?
Kielijänne on kielen alapinnalta suun pohjaan kulkeva limakalvopoimu, joka normaalisti sallii kielen vapaan liikkumisen ylös, alas ja sivuille. Kun kielijänne on lyhyt tai jäykkä, se rajoittaa kielen nousemista suulaelle ja estää kieltä ulottumasta eteen tai sivuille täydellä laajuudella. Tämä rajoittunut liikkuvuus on ankyloglossialle tyypillisin piirre.
Kielen liikkuvuus on keskeistä paitsi puhumisessa myös imemisessä, nielemisessä ja syömisessä. Vauvalla lyhyt kielijänne voi hankaloittaa rintaruokintaa, koska tehokas imeminen edellyttää kielen aktiivista liikettä. Vanhemmalla lapsella sama rakenteellinen poikkeavuus voi alkaa näkyä puheen kehityksessä, kun lapsi opettelee tuottamaan vaativampia äänteitä.
On tärkeää huomata, että kielijänteen pituus ja joustavuus vaihtelevat yksilöllisesti. Kaikki lyhyet kielijänteet eivät aiheuta ongelmia, ja osalla lapsista kompensaatiokyky on niin hyvä, että puhe kehittyy normaalisti ilman hoitoa. Siksi yksilöllinen arviointi on aina lähtökohta.
Mitä äänteitä lyhyt kielijänne vaikeuttaa eniten?
Lyhyt kielijänne vaikeuttaa eniten niitä äänteitä, joiden tuottaminen vaatii kielen nostamista suulakea vasten tai kielen kärjen tarkkaa sijoittamista. Tyypillisimmin haasteita esiintyy äänteiden l, n, t, d, r ja s kanssa. Erityisesti suomen kielessä yleinen r-äänne on usein se, jonka tuottaminen osoittautuu vaikeimmaksi.
Vaikeudet eivät aina ilmene kaikkien edellä mainittujen äänteiden kohdalla yhtä aikaa. Lapsi saattaa kompensoida puuttuvaa kielen liikkuvuutta muuttamalla ääntämistapaa, jolloin ongelma ei ole aina ilmeinen kuulijalle. Tällainen kompensoiva ääntäminen voi kuitenkin ajan myötä vakiintua ja olla vaikea korjata ilman ammattiapua.
Puheterapeutin tekemä artikulaatioarvio on luotettavin tapa selvittää, mitkä äänteet tuottavat lapselle vaikeuksia ja johtuvatko ne nimenomaan kielijänteen rakenteesta vai jostakin muusta syystä. Pelkästään ääntämisvirheen perusteella ei voida varmistaa, onko kielijänne sen taustalla.
Milloin kielijänteen leikkaus on tarpeen?
Kielijänteen leikkaus eli frenulotomia tai frenuloplastia on tarpeen silloin, kun lyhyt kielijänne aiheuttaa merkittävää toiminnallista haittaa eikä konservatiivinen hoito riitä. Yleisimmät syyt leikkaukseen ovat vaikea rintaruokintaongelma vastasyntyneellä, selkeä puheen artikulaatiohäiriö tai suuhygienian vaikeutuminen.
Leikkauspäätös tehdään aina moniammatillisessa yhteistyössä. Tavallisesti mukana ovat lääkäri, hammaslääkäri tai suukirurgi sekä puheterapeutti. Pelkkä lyhyen kielijänteen toteaminen ei yksinään riitä leikkauksen perusteeksi, vaan haitta on pystyttävä osoittamaan konkreettisesti.
Vanhemmilla lapsilla, joilla kielijänne on rajoittanut kielen liikkuvuutta pitkään, leikkauksen jälkeen tarvitaan lähes aina puheterapiaa. Kielen lihaksisto on tottunut kompensoimaan rajoittunutta liikkuvuutta, ja uusien liikeratojen opettelu vaatii ohjattua harjoittelua. Leikkaus itsessään ei siis automaattisesti korjaa puhetta.
Voiko puheterapia auttaa ilman leikkausta?
Kyllä, puheterapia voi auttaa merkittävästi ilman leikkausta, erityisesti silloin kun kielijänteen rajoitus on lievä tai kohtalainen. Puheterapeutti arvioi kielen liikkuvuuden ja suunnittelee yksilöllisen harjoitusohjelman, joka vahvistaa kielen lihaksia ja opettaa uusia ääntämistapoja. Monilla lapsilla tämä riittää selkeästi parantamaan puheen ymmärrettävyyttä.
Puheterapian teho riippuu pitkälti siitä, kuinka paljon kielijänne tosiasiassa rajoittaa kielen liikkumista. Lievässä ankyloglossiassa kielen harjoitteet voivat vapauttaa liikkuvuutta riittävästi, jotta lapsi oppii tuottamaan aiemmin puuttuneet äänteet. Terapia aloitetaan yleensä mahdollisimman varhain, koska lapsen aivot ovat muovautuvaisimmillaan nuorella iällä.
Myös leikkauksen jälkeen puheterapia on lähes aina suositeltava jatkohoito. Kirurginen toimenpide poistaa mekaanisen esteen, mutta kielen uusien liikeratojen omaksuminen edellyttää systemaattista harjoittelua ammattilaisen ohjauksessa.
HLS-Fondo tukee lapsesi puheen kehitystä
Jos epäilet, että lapsesi kielijänne vaikuttaa hänen puheeseensa tai puheen kehitykseensä, kannattaa hakeutua puheterapeutin arvioon viivyttelemättä. Varhainen tuki tekee eron.
Me HLS-Fondolla tarjoamme laadukasta puheterapiaa lapsille eri ikävaiheissa. Palveluihimme kuuluvat yksilölliset puheterapia-arviot, yksilö- ja ryhmäterapia sekä etäpuheterapia videoyhteyden kautta. Toimimme seitsemällä paikkakunnalla: Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella, Oulussa, Porvoossa ja Joensuussa. Terapiaa voidaan toteuttaa myös lapsen kotona, koulussa tai päiväkodissa.
Kuntoutukseen voi hakeutua usealla eri tavalla:
- Kelan maksupäätöksellä (olemme Kelan virallinen palveluntuottaja)
- Hyvinvointialueen maksusitoumuksella tai palvelusetelillä
- Vakuutusyhtiön korvauksella
- Itsemaksavana asiakkaana
Ammattitaitoinen tiimimme työskentelee aina asiakaslähtöisesti ja kokonaisvaltaisesti jokaisen lapsen parhaaksi. Ota rohkeasti yhteyttä, niin kerromme lisää palveluistamme ja autamme löytämään lapsellesi sopivimman tuen.