Voiko lapsi ymmärtää puhetta mutta olla puhumatta?
Kyllä – lapsi voi ymmärtää puhetta erittäin hyvin, mutta tuottaa itse hyvin vähän tai ei lainkaan sanoja. Tätä ilmiötä kutsutaan ekspressiivisen ja reseptiivisen kielen epätasapainoksi. Reseptiivinen kieli tarkoittaa kykyä ymmärtää kuultua puhetta, kun taas ekspressiivinen kielenkehitys viittaa lapsen omaan puheen tuottamiseen.
Monilla lapsilla nämä kaksi osa-aluetta kehittyvät eri tahtiin. Lapsi saattaa noudattaa ohjeita sujuvasti, osoittaa oikeita esineitä ja reagoida nimeltä kutsumiseen – mutta silti puhua vain muutaman sanan tai vaieta lähes kokonaan. Tämä ei automaattisesti tarkoita, että lapsella olisi vakava ongelma, mutta se on tärkeä merkki, johon kannattaa kiinnittää huomiota ajoissa.
Mistä lapsen puhumattomuus voi johtua?
Lapsen puhumattomuudella tai puheen tuottamisen viivästymisellä voi olla useita eri syitä. Taustalla voi olla kielen kehityksen viivästymä, kuulovaikeus, neurologinen tekijä, autismikirjon piirre tai valikoiva puhumattomuus eli mutismi. Joskus kyse on yksinkertaisesti yksilöllisestä kehitysrytmistä.
Ekspressiivisen kielen viivästymä
Ekspressiivisen kielenkehityksen viivästymässä lapsen puheentuotto jää jälkeen ikätasosta, vaikka ymmärtäminen on normaalia. Tämä on yksi yleisimmistä puheen kehityksen haasteista lapsilla. Syy voi liittyä perimään, varhaisiin kieliympäristön kokemuksiin tai suun motoriikan kehitykseen.
Valikoiva puhumattomuus eli selektiivinen mutismi
Joissakin tilanteissa lapsi puhuu kotona normaalisti, mutta vaikenee täysin esimerkiksi päiväkodissa tai muiden ihmisten seurassa. Tätä kutsutaan selektiiviseksi mutismiksi, ja se liittyy usein ahdistukseen sosiaalisissa tilanteissa. Lapsi ei valitse vaikenemista tahallaan – kyse on tahdosta riippumattomasta reaktiosta.
Kuulo ja neurologiset tekijät
Kuulovaikeus on yksi ensimmäisistä asioista, jotka on hyvä sulkea pois, kun lapsi ei puhu odotetusti. Myös autismikirjon piirteet voivat näkyä juuri tässä muodossa: lapsi ymmärtää paljon, mutta kommunikoi vähän tai eri tavoin kuin ikätoverinsa. Neurologiset tekijät, kuten kehityksellinen kielihäiriö, voivat myös selittää haasteen.
Milloin lapsen puhumattomuus vaatii puheterapeutin arviota?
Puheterapeutin arvio on tarpeen, jos lapsi ei tuota yksittäisiä sanoja 18 kuukauden iässä, ei yhdistele sanoja kahden vuoden iässä tai jos puheen kehitys tuntuu pysähtyneen tai taantuneen. Myös silloin, kun lapsi ymmärtää puhetta mutta ei puhu lainkaan, arvio on syytä tehdä viipymättä.
Vanhemman huoli on aina riittävä syy hakeutua arvioon. Varhainen puuttuminen on puheen kehityksessä erityisen tärkeää, koska kielen kehityksen herkkyyskausi ajoittuu varhaislapsuuteen. Mitä aikaisemmin mahdollinen haaste tunnistetaan, sitä tehokkaammin siihen voidaan vastata.
Arvio kannattaa hakea myös silloin, kun:
- Lapsi turhautuu helposti, koska ei saa itseään ymmärretyksi
- Lapsen puhe ei kehity, vaikka ympäristö tukee sitä aktiivisesti
- Lapsella on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ikätovereiden kanssa
- Päiväkodin tai neuvolan henkilökunta on nostanut huolen esiin
Miten puheterapia auttaa lasta, joka ymmärtää muttei puhu?
Puheterapia tukee lapsen ekspressiivistä kielenkehitystä yksilöllisesti suunniteltujen harjoitusten ja leikinomaisen kuntoutuksen avulla. Puheterapeutti arvioi ensin lapsen vahvuudet ja haasteet, minkä jälkeen laaditaan juuri tälle lapselle sopiva kuntoutussuunnitelma. Tavoitteena on rakentaa siltaa ymmärtämisen ja puhumisen välille.
Terapiassa voidaan harjoitella esimerkiksi suun motoriikkaa, sanojen tuottamista, lauserakenteiden kehittymistä sekä vuorovaikutustaitoja. Puheterapeutti ohjaa myös vanhempia ja lähiympäristöä tukemaan lapsen kielen kehitystä arjessa. Tämä on tärkeää, koska oppiminen tapahtuu ennen kaikkea toistuvissa arjen tilanteissa.
Me HLS-Fondolla tarjoamme lapsille suunnattua puheterapiaa seitsemällä paikkakunnalla: Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella, Oulussa, Porvoossa ja Joensuussa. Terapiaa voidaan toteuttaa myös etänä videoyhteyden kautta, mikä tekee palvelun saavutettavuudesta joustavampaa perheille eri puolilla Suomea. Toimimme Kelan virallisena palveluntuottajana, joten puheterapiaan on mahdollista hakeutua Kelan maksupäätöksellä.
Kuinka vanhemmat voivat tukea lapsen puheen kehitystä kotona?
Vanhemmat voivat tukea lapsen puheen kehitystä merkittävästi arjen pienillä teoilla. Tärkein keino on runsas, luonteva puhe lapsen kanssa: nimetään esineitä, kuvaillaan tekemistä ja luetaan ääneen. Lapsen ei tarvitse puhua vastatakseen – kuuleminen itsessään rakentaa kielen perustaa.
Alla on konkreettisia tapoja tukea puheen kehitystä kotona:
- Kommentoi ääneen – Kerro, mitä teet: ”Nyt pestään kädet. Vesi on lämmintä.”
- Odota rauhallisesti – Anna lapselle aikaa reagoida ennen kuin vastaat hänen puolestaan
- Lue kirjoja yhdessä – Kuvien nimeäminen ja tarinoiden seuraaminen tukevat sekä sanavarastoa että ymmärtämistä
- Laula ja loruttele – Rytmi ja toisto helpottavat sanojen oppimista
- Seuraa lapsen kiinnostusta – Puhu asioista, jotka kiinnostavat lasta juuri nyt
On myös tärkeää välttää liiallista painostamista. Jos lapsi aistii, että puhuminen on suoritus, hän saattaa vetäytyä entisestään. Lämmin, turvallinen ja kielellisesti rikas arki on paras kasvualusta puheen kehitykselle.
HLS-Fondo tukee lapsen puheen kehitystä – ota yhteyttä
Jos lapsesi ymmärtää puhetta hyvin mutta ei itse puhu odotetusti, et ole tilanteessa yksin – ja apua on saatavilla. Varhainen arvio ja oikea-aikainen tuki voivat tehdä merkittävän eron lapsen kielellisessä kehityksessä ja hyvinvoinnissa.
Me HLS-Fondolla olemme valtakunnallinen terapia- ja kuntoutuspalveluiden asiantuntijayritys, joka toimii Kelan virallisena palveluntuottajana. Tarjoamme lasten puheterapiaa Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella, Oulussa, Porvoossa ja Joensuussa sekä etäterapiana videoyhteyden kautta. Ammattitaitoinen tiimimme työskentelee aina lapsen ja perheen parhaaksi – yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti.
Kuntoutukseen voi hakeutua Kelan maksupäätöksellä, hyvinvointialueen maksusitoumuksella tai palvelusetelillä, vakuutusyhtiön korvauksella tai itsemaksavana asiakkaana. Tutustu palveluihimme ja ota yhteyttä asiantuntijoidemme kanssa – autamme sinua löytämään lapsellesi sopivan tuen. Lisätietoja löydät osoitteesta www.hlsfondo.fi.