Milloin lapsen pitäisi alkaa puhua?
Lapsen puheen kehitys etenee yksilöllisesti, mutta yleisten kehitysvaiheiden mukaan ensimmäiset sanat ilmaantuvat noin 12 kuukauden iässä. Kahden vuoden iässä lapsen tulisi osata noin 50 sanaa ja alkaa yhdistellä niitä lyhyiksi lauseiksi. Kolmevuotiaana lapsi puhuu jo ymmärrettäviä lauseita ja pystyy kertomaan arjen tapahtumista.
Puheen kehitys alkaa kuitenkin jo paljon ennen ensimmäisiä sanoja. Vauva harjoittelee kommunikaatiota jokeltelemalla, osoittelemalla ja jäljittelemällä ääntelyä jo ensimmäisten elinkuukausiensa aikana. Nämä varhaiset vuorovaikutustaidot luovat perustan myöhemmälle kielenkehitykselle. On tärkeää muistaa, että kehitysvaiheiden aikataulut ovat suuntaa-antavia — lapset kehittyvät omaan tahtiinsa, ja pienet vaihtelut ovat täysin normaaleja.
Mitä tarkoittaa viivästynyt puheen kehitys?
Viivästynyt puheen kehitys tarkoittaa, että lapsen puhe tai kielellinen kehitys ei etene ikätasoisesti odotetulla tavalla. Lapsi voi oppia puhumaan myöhään ilman muita kehityksellisiä haasteita, tai viivästymä voi liittyä laajempaan kielen kehityksen vaikeuteen, joka koskee sekä puheen tuottamista että ymmärtämistä.
On tärkeää erottaa toisistaan kaksi käsitettä: puheen viivästymä ja kielen kehityksen viivästymä. Puheen viivästymässä lapsi ymmärtää puhetta hyvin, mutta tuottaa sanoja tai lauseita odotettua hitaammin. Kielen kehityksen viivästymässä haasteita voi esiintyä sekä puheen tuottamisessa että kielen ymmärtämisessä. Molemmissa tilanteissa varhainen tunnistaminen ja tuki ovat keskeisiä lapsen kehityksen kannalta.
Milloin lapsen puheen viivästymisestä kannattaa huolestua?
Lapsen puheen viivästymisestä kannattaa huolestua, jos kehitys poikkeaa selvästi ikätason odotuksista useammalla osa-alueella. Selvimmät merkit, joihin kannattaa reagoida, ovat seuraavat:
- 12 kuukauden iässä lapsi ei jokeltele eikä reagoi omaan nimeensä
- 16 kuukauden iässä lapsi ei sano yhtään sanaa
- 2 vuoden iässä lapsi ei yhdistele sanoja tai sanavarastossa on alle 50 sanaa
- 3 vuoden iässä lapsen puhe on vaikeaselkoista myös lähiomaisille
- Lapsi on menettänyt aiemmin oppimiaan kielellisiä taitoja missä tahansa iässä
Jos tunnistat lapsessasi jonkin näistä merkeistä, on hyvä ottaa asia puheeksi neuvolan terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa. Huoli ei tarkoita, että lapsella on vakava ongelma — mutta varhainen arviointi varmistaa, että mahdollinen tuki saadaan käyntiin oikeaan aikaan. Myöhään puhumaan oppivaa lasta on helpompi tukea, kun asiaan puututaan ajoissa.
Mistä syistä lapsi voi oppia puhumaan myöhään?
Lapsen puheen viivästymisellä voi olla monia eri syitä, ja usein taustalla on useampi tekijä yhdessä. Syyt vaihtelevat kuulon haasteista neurologisiin tekijöihin, ja joissakin tapauksissa selkeää yksittäistä syytä ei löydy lainkaan.
Yleisimmät syyt puheen myöhäiselle kehitykselle
- Kuulon haasteet: Toistuvat korvatulehdukset tai kuulovamma voivat hidastaa puheen kehitystä merkittävästi, koska lapsi ei kuule malleja selkeästi.
- Neurologiset tekijät: Esimerkiksi autismikirjon piirteet tai kehityksellinen kielihäiriö (DLD) voivat vaikuttaa kielen kehitykseen.
- Suun motoriikan haasteet: Puheen tuottamiseen tarvittavien lihasten koordinaatiossa voi olla vaikeuksia.
- Ympäristötekijät: Vähäinen kielellinen vuorovaikutus tai monikielinen kasvuympäristö voi tilapäisesti hidastaa puheen kehitystä yhdellä kielellä.
- Ennenaikaisuus tai sairaudet: Keskosuus tai vakavat sairaudet varhaislapsuudessa voivat viivästyttää kehitystä.
On myös niin sanottuja ”myöhäisiä puhujia” (late talkers), joilla puheen kehitys on viivästynyt ilman tunnistettavaa syytä ja jotka saavuttavat ikätoverinsa ajan myötä. Silti myös heidän kohdallaan on hyödyllistä seurata kehitystä aktiivisesti ja tarvittaessa hakea ammattilaisen arviota.
Miten puheterapia auttaa myöhään puhumaan oppivaa lasta?
Puheterapia on tehokas keino tukea lapsen puheen ja kielen kehitystä silloin, kun kehitys etenee odotettua hitaammin. Puheterapeutti arvioi lapsen kielelliset taidot kokonaisvaltaisesti ja suunnittelee yksilöllisen kuntoutussuunnitelman, joka vastaa juuri kyseisen lapsen tarpeisiin. Terapia voi kohdistua sanojen oppimiseen, lauserakenteiden harjoitteluun, ääntämiseen tai vuorovaikutustaitoihin.
Lapsen puheterapia toteutetaan aina leikinomaisesti ja lapsen omista kiinnostuksen kohteista lähtien. Terapeutti ohjaa myös vanhempia ja muita lähiaikuisia, jotta arjen vuorovaikutustilanteet tukevat lapsen kehitystä mahdollisimman hyvin. Vanhempien rooli on keskeinen — kotona tapahtuva harjoittelu ja tietoinen kielellinen vuorovaikutus vahvistavat terapian vaikutuksia merkittävästi.
Puheterapiaa voidaan toteuttaa myös etäterapiana videoyhteyden kautta, mikä tekee palvelun saavutettavuudesta joustavampaa perheille eri puolilla Suomea. Lisätietoa lapsen puheterapiasta ja sen toteutustavoista löydät verkkosivuiltamme.
HLS-Fondo tukee lapsesi puheen kehitystä
Me HLS-Fondolla tarjoamme laadukasta puheterapiaa lapsille eri puolilla Suomea. Toimimme Kelan virallisena palveluntuottajana, ja palveluihimme voi hakeutua Kelan maksupäätöksellä, hyvinvointialueiden maksusitoumuksella tai palvelusetelillä, vakuutusyhtiön korvauksella tai itsemaksavana asiakkaana. Puheterapiamme kattaa yksilölliset arviot, yksilö- ja ryhmäterapian sekä etäterapian videoyhteyden kautta.
Palvelemme asiakkaita seitsemällä paikkakunnalla: Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella, Oulussa, Porvoossa ja Joensuussa. Ammattitaitoinen tiimimme työskentelee aina asiakaslähtöisesti ja kokonaisvaltaisesti jokaisen lapsen parhaaksi. Jos sinulla herää huoli lapsesi puheen kehityksestä, älä jää yksin miettimään — varhainen tuki tekee eron.
Tutustu palveluihimme ja ota meihin yhteyttä osoitteessa www.hlsfondo.fi — autamme sinua löytämään lapsellesi sopivan tuen.