Puheterapian käyntitiheys määritetään aina yksilöllisesti kuntoutujan tarpeiden mukaan. Tyypillisesti puheterapiaa suositellaan 1-2 kertaa viikossa, mutta käyntitiheys voi vaihdella intensiivisestä kuntoutuksesta harvajaksoiseen seurantaan. Suositus perustuu kuntoutujan ikään, diagnoosin, kuntoutuksen tavoitteisiin ja edistymiseen. Käyntitiheydellä on merkittävä vaikutus kuntoutuksen tuloksellisuuteen, joten oikean käyntitiheyden määrittäminen on tärkeä osa kuntoutussuunnitelmaa.
Mikä on tyypillinen puheterapian käyntitiheys eri ikäryhmille?
Lasten puheterapiassa tyypillinen käyntitiheys on 1-2 kertaa viikossa, kestoltaan 45-60 minuuttia kerrallaan. Vaikeissa kielellisissä häiriöissä tai autismikirjon häiriöissä terapiaa voidaan toteuttaa jopa 3 kertaa viikossa, erityisesti kuntoutuksen alkuvaiheessa. Pienillä lapsilla (alle 4-vuotiaat) suositaan usein tiheämpää kuntoutusta, jotta kielelliset taidot kehittyisivät mahdollisimman varhain.
Kouluikäisillä lapsilla puheterapian tiheys on tyypillisesti 1-2 kertaa viikossa tai jaksottaisesti esimerkiksi 10 kerran jaksoissa. Nuorilla terapian tiheys on usein kerran viikossa tai harvemmin, riippuen kuntoutuksen tavoitteista. Jaksottainen kuntoutus on yleistä, kun harjoitellaan tiettyjä taitoja tai ylläpidetään jo saavutettuja taitoja.
Aikuisilla puheterapian käyntitiheys vaihtelee huomattavasti kuntoutustarpeen mukaan. Akuuteissa tilanteissa, kuten aivohalvauksen jälkeen, terapiaa voidaan toteuttaa 2-3 kertaa viikossa. Kroonisissa tilanteissa käyntitiheys on yleensä kerran viikossa tai harvemmin, esimerkiksi joka toinen viikko. Ylläpitävässä kuntoutuksessa käynnit voivat olla kerran kuukaudessa.
Miten puheterapian tiheys määritetään kuntoutussuunnitelmassa?
Puheterapian tiheys määritetään kuntoutussuunnitelmassa yksilöllisesti kuntoutujan kokonaistilanteen perusteella. Lääkäri laatii kuntoutussuunnitelman yhteistyössä puheterapeutin ja muiden kuntoutukseen osallistuvien ammattilaisten kanssa. Suunnitelmassa huomioidaan kuntoutujan diagnoosi, toimintakyky, ikä sekä kuntoutuksen tavoitteet.
Käyntitiheyttä määrittäessä arvioidaan erityisesti:
- Kuntoutujan kyky omaksua ja harjoitella uusia taitoja
- Kuntoutujan jaksaminen ja motivaatio
- Kuntoutuksen tavoitteet ja aikataulut
- Kuntoutujan ja perheen mahdollisuudet sitoutua terapiaan
Kuntoutussuunnitelmassa määritetään myös kokonaiskäyntimäärä, joka tyypillisesti vaihtelee 20-45 käyntikerran välillä vuodessa. Tämä kokonaismäärä jaetaan sopivaksi käyntitiheydeksi huomioiden kuntoutujan yksilölliset tarpeet.
Kuinka Kela korvaa puheterapiakäyntejä ja mitä se vaikuttaa käyntitiheyteen?
Kela korvaa puheterapiaa lääkinnällisenä kuntoutuksena vaikeavammaisille sekä vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena. Tyypillisesti Kela myöntää 20-45 puheterapiakäyntiä vuodessa kuntoutussuunnitelman perusteella. Kela ei suoraan määritä käyntitiheyttä, vaan kokonaiskäyntimäärän, jonka puitteissa terapeutti ja kuntoutuja voivat suunnitella sopivan käyntitiheyden.
Käytännössä Kelan myöntämä kokonaiskäyntimäärä vaikuttaa kuitenkin käyntitiheyteen. Jos käyntejä on myönnetty esimerkiksi 20 vuodessa, ei terapiaa yleensä toteuteta viikoittain koko vuoden ajan, vaan käynnit jaksotetaan tarkoituksenmukaisesti. Kelan maksusitoumuksella toteutettava puheterapia voidaan toteuttaa myös jaksotettuna kuntoutuksena.
Kelan lisäksi puheterapiaa voi saada hyvinvointialueiden maksusitoumuksella, palvelusetelillä tai vakuutusyhtiön korvauksella, joissa käyntimäärät ja -tiheydet voivat vaihdella Kelan käytännöistä.
Milloin puheterapian tiheyttä tulisi muuttaa ja miten se tapahtuu?
Puheterapian tiheyttä tulisi muuttaa, kun kuntoutujan tilanne tai edistyminen sitä edellyttää. Tiheyttä voidaan lisätä, kun havaitaan tarvetta intensiivisemmälle kuntoutukselle, esimerkiksi uusien taitojen opettelun alkuvaiheessa. Vastaavasti tiheyttä voidaan harventaa, kun kuntoutuja edistyy hyvin ja tarvitsee enemmän aikaa itsenäiseen harjoitteluun.
Muutokset käyntitiheyteen tehdään yleensä puheterapeutin suosituksesta. Merkittävät muutokset kirjataan kuntoutussuunnitelmaan sen päivityksen yhteydessä. Pienemmät muutokset käyntitiheydessä voidaan usein toteuttaa jo myönnetyn kokonaiskäyntimäärän puitteissa puheterapeutin ja kuntoutujan sopimuksella.
Käyntitiheyden muutokset perustuvat aina kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointiin. Puheterapeutti seuraa kuntoutuksen edistymistä jatkuvasti ja arvioi, onko nykyinen käyntitiheys optimaalinen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Yhteenveto puheterapian käyntitiheydestä
Puheterapian oikea käyntitiheys on yksilöllinen ja perustuu kuntoutujan tarpeisiin ja tavoitteisiin. HLS-Fondo tarjoaa puheterapiapalveluita eri ikäisille kuntoutujille seitsemällä paikkakunnalla: Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella, Oulussa, Porvoossa ja Joensuussa. Meillä puheterapiaa voidaan toteuttaa myös etäyhteydellä, mikä mahdollistaa joustavan kuntoutuksen toteutuksen.
Kuntoutukseen voit hakeutua Kelan maksupäätöksellä, hyvinvointialueiden maksusitoumuksella tai palvelusetelillä, vakuutusyhtiön korvauksella tai itsemaksavana asiakkaana. Olemme Kelan virallinen palvelutuottaja, joten toimimme tiiviissä yhteistyössä Kelan kanssa varmistaaksemme kuntoutuksen sujuvuuden.
Ota yhteyttä ja keskustellaan sinulle tai läheisellesi sopivasta puheterapian toteutuksesta ja käyntitiheydestä. Ammattitaitoinen henkilökuntamme auttaa löytämään juuri sinun tarpeisiisi sopivan kuntoutusratkaisun.