Puhumattomuus voi johtua useista erilaisista syistä, kuten neurologisista kehityshäiriöistä, kielellisen kehityksen viivästymisestä, psykologisista tekijöistä tai rakenteellisista ongelmista. Taustalla voi olla esimerkiksi autismikirjon häiriö, valikoiva puhumattomuus, puheen kehityksen viivästymä tai kuulovamma. Puhumattomuuden syyn tunnistaminen on tärkeää, jotta voidaan suunnitella yksilöllinen kuntoutus, jossa puheterapialla on usein keskeinen rooli.
Mitä puhumattomuudella tarkoitetaan ja milloin siitä tulisi huolestua?
Puhumattomuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö ei kommunikoi puheella ikätasoisesti tai on menettänyt aiemmin hallitsemansa puhekyvyn. Se voi ilmetä täydellisenä puhumattomuutena tai vähäisenä, epäselvänä tai tilannesidonnaisena puheena. Puhumattomuus voi vaikuttaa merkittävästi henkilön kommunikaatioon, oppimiseen ja sosiaalisiin suhteisiin.
Vanhempien tulisi kiinnittää huomiota lapsen kielelliseen kehitykseen, jos lapsi ei:
- Jokeltele 8-10 kuukauden iässä
- Ymmärrä yksinkertaisia ohjeita 12 kuukauden iässä
- Käytä merkityksellisiä sanoja 18 kuukauden ikään mennessä
- Yhdistä sanoja 2 vuoden iässä
- Puhu ymmärrettävästi 3 vuoden iässä
Aikuisilla äkillinen puhekyvyn muutos vaatii aina pikaista lääkärin arviota, sillä taustalla voi olla vakava neurologinen syy, kuten aivohalvaus. Lapsen puheen kehitys on aina yksilöllistä, mutta selkeä viivästyminen on syy hakeutua tutkimuksiin.
Mitkä ovat yleisimmät puhumattomuuden syyt eri ikäryhmissä?
Lapsilla puhumattomuuden taustalla on usein kielellinen erityisvaikeus, jossa puheen ja kielen kehitys viivästyy ilman selvää syytä. Muita yleisiä syitä ovat autismikirjon häiriöt, jotka vaikuttavat sosiaaliseen kommunikaatioon, sekä valikoiva puhumattomuus, jossa lapsi puhuu tietyissä tilanteissa mutta ei toisissa.
Nuorilla kommunikaatiohäiriöt voivat liittyä neurologisiin kehityshäiriöihin tai psykologisiin tekijöihin, kuten ahdistuneisuuteen tai traumakokemuksiin. Valikoiva puhumattomuus on usein yhteydessä sosiaaliseen ahdistuneisuuteen.
Aikuisilla puhumattomuus liittyy tyypillisesti hankittuihin neurologisiin vaurioihin, kuten aivohalvaukseen tai aivovammaan. Afasia on kielellistä häiriötä, joka voi ilmetä puheen tuottamisen tai ymmärtämisen vaikeutena. Myös psykiatriset häiriöt, kuten vakava masennus tai psykoosi, voivat aiheuttaa puhumattomuutta.
Rakenteelliset tekijät, kuten suulakihalkio tai kuulovamma, voivat myös vaikuttaa puheen kehitykseen merkittävästi kaikenikäisillä.
Miten puhumattomuutta arvioidaan ja diagnosoidaan?
Puhumattomuuden arviointi alkaa yleensä perusterveydenhuollosta, josta tehdään tarvittaessa lähete erikoissairaanhoitoon. Arvioinnissa keskeisiä ammattilaisia ovat puheterapeutti, lääkäri (usein lastenneurologi, foniatri tai neurologi) ja psykologi. Kokonaisvaltainen arviointi on tärkeää syyn selvittämiseksi.
Puheterapeutti arvioi kielellisiä taitoja erilaisilla testeillä, tarkkailemalla ja haastattelemalla. Arvioinnissa tarkastellaan puheen tuottamista, puheen ymmärtämistä, kommunikaatiota, äännevirheitä ja suun motorisia taitoja. Lääkäri selvittää mahdolliset neurologiset tai rakenteelliset syyt tutkimuksilla.
Kattava arviointi voi sisältää:
- Kuulontutkimukset
- Standardoidut kielelliset testit
- Havainnoinnin eri ympäristöissä
- Kuvantamistutkimukset (aikuisilla)
- Neuropsykologisen arvioinnin
Diagnoosi perustuu moniammatilliseen arvioon, jossa huomioidaan yksilölliset tekijät ja oireiden kokonaisuus.
Milloin ja miten hakeutua puheterapiaan?
Puheterapiaan tulisi hakeutua, kun herää huoli kielen tai puheen kehityksestä tai kommunikaatiokyvystä. Lapsen kohdalla ensimmäinen askel on keskustella neuvolassa, josta tarvittaessa ohjataan puheterapeutin arvioon. Aikuiset voivat hakeutua terveyskeskuslääkärin vastaanotolle.
Puheterapiaan pääsy edellyttää yleensä lähetettä, jonka perusteella tehdään arvio kuntoutustarpeesta. Kuntoutuksen kustannuksiin voi saada tukea useista lähteistä:
- Kelan maksupäätöksellä (vaativa lääkinnällinen kuntoutus tai kuntoutuspsykoterapia)
- Hyvinvointialueiden maksusitoumuksella tai palvelusetelillä
- Vakuutusyhtiön korvauksella
- Itsemaksavana asiakkaana
Puheterapiaa toteutetaan yksilö- tai ryhmämuotoisena, ja siihen voi kuulua myös läheisten ohjausta. Puheterapia voidaan toteuttaa myös etäyhteydellä, mikä helpottaa palveluiden saatavuutta alueesta riippumatta.
Mistä apua puhumattomuuteen?
HLS-Fondo tarjoaa laadukkaita puheterapiapalveluita kaikenikäisille asiakkaille. Ammattitaitoiset puheterapeuttimme auttavat puhumattomuuden arvioinnissa ja kuntoutuksessa. Tarjoamme sekä yksilö- että ryhmäterapiaa, puheterapia-arviointeja sekä vanhempien ja lähi-ihmisten ohjausta.
Palveluitamme on saatavilla useilla paikkakunnilla: Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella, Oulussa, Joensuussa ja Porvoossa. Puheterapiaa voidaan toteuttaa myös videoyhteyden kautta etäterapiana, mikä tekee palveluistamme helposti saavutettavia kaikkialla Suomessa.
Puheterapiaan voi hakeutua Kelan maksupäätöksellä, hyvinvointialueiden maksusitoumuksella tai palvelusetelillä, vakuutusyhtiön korvauksella tai itsemaksavana asiakkaana. Olemme Kelan virallinen palveluntuottaja ja toimimme tiiviissä yhteistyössä Kelan kanssa.
Ota yhteyttä HLS-Fondoon saadaksesi lisätietoja puheterapiapalveluistamme ja kuinka voimme auttaa puhumattomuuden haasteissa. Jokainen ansaitsee tulla kuulluksi.