Lapsen selkeä puhe kehittyy vähitellen, mutta useimmat lapset alkavat puhua ymmärrettävästi noin 2-3 vuoden iässä. Tyypillisesti kaksivuotias osaa jo useita sanoja ja lyhyitä lauseita, mutta ääntäminen on vielä epätäydellistä. Kolmevuotiaan puhetta ymmärtää yleensä jo perheen ulkopuolinenkin henkilö, vaikka joitakin äänteitä puuttuisi. Lapsen puheen kehitys on kuitenkin hyvin yksilöllistä, ja kehityksen tahti vaihtelee huomattavasti. Tärkeintä on seurata, että kehitys etenee tasaisesti ja lapsi osoittaa kiinnostusta kommunikointiin.
Mitä kuuluu lapsen normaaliin puheen kehitykseen?
Lapsen normaali puheen kehitys alkaa jo vauvaiässä ääntelyllä ja jokeltelulla, edeten vähitellen ensisanoihin ja lauseisiin. Kehitys tapahtuu tiettyjen vaiheiden kautta, vaikka etenemisnopeus vaihteleekin yksilöllisesti.
Ensimmäisen vuoden aikana vauva ääntelee, jokeltelee ja oppii vuorovaikutuksen perusteita. Jo 3-4 kuukauden iässä vauva aloittaa äänileikit ja noin 6-8 kuukauden iässä alkaa tavujokeltelu (ma-ma, ta-ta). Jokeltelu on tärkeä vaihe, joka ennakoi ensisanojen ilmaantumista.
Ensimmäiset sanat ilmaantuvat tyypillisesti 1-1,5 vuoden iässä. Nämä ovat usein yksinkertaisia ja toiminnallisia sanoja kuten ”anna”, ”ei” tai läheisten ihmisten nimiä. Noin 1,5-2 vuoden iässä alkaa sanavaraston nopea kasvu, jota kutsutaan sanapyrähdykseksi.
Kaksivuotias käyttää yleensä jo lyhyitä kahden sanan lauseita (”äiti tule”, ”anna maito”) ja sanavarasto kasvaa nopeasti. Puheessa esiintyy kuitenkin vielä paljon ääntämisvirheitä ja yksinkertaistuksia.
Kolmivuotiaan puheessa on jo monisanaisia lauseita, taivutusmuotoja ja aikamuotoja. Lapsi osaa kertoa tapahtumista ja esittää kysymyksiä. Puhe on yleensä jo melko ymmärrettävää, vaikka vaikeammat äänteet kuten r, s ja l voivat vielä puuttua tai korvautua muilla äänteillä.
Nelivuotiaan puhe on jo lähes kokonaan ymmärrettävää ja lauserakenteet monipuolisia. Lapsi hallitsee peruskieliopin ja osaa kertoa tarinoita. Viisivuotiaan puhe lähestyy jo aikuisen puhetta, vaikka jotkut vaikeammat äänteet saattavat vielä puuttua.
Missä iässä lapsen pitäisi alkaa puhumaan selkeästi?
Lapsen puheen selkeys kehittyy asteittain, ja useimmat lapset puhuvat melko ymmärrettävästi noin 3-4 vuoden iässä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita täysin virheetöntä puhetta, vaan sitä, että ulkopuolinenkin ymmärtää lapsen puhetta pääosin ilman kontekstia.
Kolmevuotiaan lapsen puheesta tulisi normaalisti ymmärtää vähintään 75% siitä, mitä hän sanoo. Nelivuotiaan puhetta pitäisi ymmärtää jo lähes kokonaan (noin 90%), vaikka joitakin äänteitä vielä puuttuisi. Puheen selkeys kehittyy monilla lapsilla täysin vasta 5-6 vuoden iässä, kun kaikki suomen kielen äänteet ovat vakiintuneet.
On tärkeää muistaa, että yksilölliset erot ovat suuria. Jotkut lapset puhuvat selkeästi jo kaksivuotiaana, toisilla kehitys vie kauemmin. Monilla lapsilla vaikeammat äänteet kuten r, s, k ja l vakiintuvat vasta 4-5 vuoden iässä, mikä on täysin normaalia. Erityisesti r- ja s-äänteet saattavat tarvita vielä harjoitusta esikouluikäiselläkin.
Oleellisempaa kuin tarkka ikä on se, että lapsen puheen kehitys etenee jatkuvasti. Jos puhe on hyvin epäselvää vielä 3-4 vuoden iässä tai kehityksessä tapahtuu taantumista, on hyvä hakea neuvoja puheterapeutilta.
Milloin on syytä huolestua lapsen puheen kehityksestä?
Lapsen puheen kehityksen viivästymisen merkkejä kannattaa seurata, jotta mahdollisiin haasteisiin voidaan puuttua ajoissa. Varhaisella tuella on suuri merkitys kielellisen kehityksen edistämisessä.
Seuraavat merkit voivat kertoa, että lapsen puheen kehitystä olisi hyvä arvioida tarkemmin:
- 1-vuotias ei jokeltele tai osoita kiinnostusta vuorovaikutukseen
- 1,5-vuotias ei ymmärrä yksinkertaisia ohjeita tai käytä lainkaan sanoja
- 2-vuotias ei käytä yksittäisiä sanoja tai sanavaraston kasvu on hyvin hidasta
- 2,5-vuotias ei yhdistä sanoja lyhyiksi lauseiksi
- 3-vuotiaan puhe on niin epäselvää, etteivät edes vanhemmat ymmärrä sitä
- 4-vuotiaan puheesta puuttuu paljon äänteitä tai puhe on hyvin vaikeasti ymmärrettävää
- Lapsen puhe taantuu tai jo opitut sanat jäävät pois käytöstä
- Lapsi änkyttää voimakkaasti yli 6 kuukauden ajan
Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää myös siihen, jos lapsi ei vaikuta ymmärtävän puhetta, ei ota katsekontaktia tai ei osoita kiinnostusta kommunikointiin. Nämä voivat olla merkkejä laajemmista kehityksellisistä haasteista.
Jos jokin lapsen puheen kehityksessä huolestuttaa, kannattaa ottaa yhteyttä neuvolaan tai puheterapiaan. Varhainen puuttuminen on tärkeää, sillä kielelliset haasteet saattavat vaikuttaa myöhemmin oppimiseen ja sosiaalisiin suhteisiin.
Miten vanhemmat voivat tukea lapsen puheen kehitystä kotona?
Vanhemmat ovat lapsen tärkeimpiä puheen ja kielen kehityksen tukijoita. Arjen vuorovaikutus ja yhteiset hetket luovat pohjan lapsen kielelliselle kehitykselle.
Päivittäinen vuorovaikutus on tehokkain tapa tukea puheen kehitystä. Puhu lapselle paljon jo vauvasta alkaen, kuvaile mitä teet ja sanoita lapsen kokemuksia. Käytä normaalia, rikasta kieltä ja selkeitä lauseita. Vastaa lapsen jokelteluun ja ensisanoihin innostuneesti.
Lukeminen on erinomainen tapa tukea kielellistä kehitystä. Lue lapselle päivittäin ikätasoisia kirjoja ja keskustele niiden sisällöstä. Jo pienen vauvan kanssa voi katsella kuvakirjoja ja nimetä asioita. Lukeminen kehittää sanavarastoa, kuuntelemisen taitoa ja lauserakenteita.
Leikkiminen tukee kielellistä kehitystä monipuolisesti. Hyviä puhetta tukevia leikkejä ovat:
- Loru- ja laululeikit, jotka kehittävät rytmitajua ja äänteiden erottelua
- Roolileikit, joissa lapsi pääsee harjoittelemaan vuoropuhelua
- Nimeämisleikit, joissa nimetään ympäristön esineitä ja asioita
- Kuvakortti- ja muistipelit, jotka kehittävät sanavarastoa
- Kuuntelu- ja äänileikit, jotka auttavat tunnistamaan erilaisia ääniä
Mistä apua, jos lapsen puheen kehitys huolestuttaa?
Jos olet huolissasi lapsesi puheen kehityksestä, HLS-Fondo tarjoaa asiantuntevaa puheterapiapalvelua. Puheterapiassa arvioidaan lapsen kielellistä kehitystä ja suunnitellaan yksilöllinen kuntoutus lapsen tarpeiden mukaan.
Puheterapiaan hakeutuminen aloitetaan yleensä neuvolan tai lääkärin lähetteellä. Lääkäri voi kirjoittaa lähetteen puheterapian tarpeen arviointiin, jonka jälkeen puheterapeutti tekee tarkemman arvion lapsen tilanteesta.
HLS-Fondon puheterapiapalvelut ovat saatavilla seitsemällä paikkakunnalla: Espoossa, Vantaalla, Porvoossa, Turussa, Tampereella, Joensuussa ja Oulussa. Puheterapiaa voidaan toteuttaa myös videoyhteyden kautta etäterapiana, mikä mahdollistaa palveluiden saatavuuden asuinpaikasta riippumatta.
Palveluihimme kuuluvat:
- Puheterapia lapsille
- Puheterapia-arvio
- Yksilö- tai ryhmäterapia
- Vanhempien ja lähi-ihmisten ohjaus ja neuvonta
Kuntoutukseen voit hakeutua Kelan maksupäätöksellä, Hyvinvointialueiden maksusitoumuksella tai palvelusetelillä, vakuutusyhtiön korvauksella tai itsemaksavana asiakkaana. Olemme Kelan palvelutuottajia eli toimimme yhteistyössä Kelan kanssa.
Meiltä voi myös hankkia itsemaksavana asiakkaana puheterapiapalveluita kuten yksilöpuheterapiaa vastaanotolla tai etänä, yksilöllistä äänneohjausta tai ryhmäpuheterapiaa esimerkiksi r-äänteen harjoitteluun.
HLS-Fondo tarjoaa laadukasta puheterapiaa, jonka tarkoituksena on parantaa asiakkaan kykyä toimia ja kommunikoida. Ammattitaitoiset puheterapeutit suunnittelevat yksilöllisen kuntoutuksen lapsen tarpeisiin. Meiltä saat myös ohjausta ja neuvontaa vanhemmille, jotta voitte tukea lapsenne kielellistä kehitystä kotona.
Jos lapsen puheen kehitys huolestuttaa, ota rohkeasti yhteyttä. Varhainen tuki ja kuntoutus auttavat lasta kehittämään tarvittavat kielelliset taidot, jotka toimivat pohjana oppimiselle ja sosiaalisille suhteille myöhemmässä elämässä.