Toimintaterapia on tehokas kuntoutusmuoto, joka auttaa aikuisia selviytymään itsenäisesti arjen haasteista ja parantamaan elämänlaatuaan. Se keskittyy kehittämään ja ylläpitämään taitoja, joita tarvitaan päivittäisissä toiminnoissa kuten itsestä huolehtimisessa, kotitöissä ja työelämässä. Toimintaterapeutti arvioi yksilöllisesti henkilön toimintakykyä ja tarjoaa käytännön harjoituksia, apuvälineitä sekä ympäristön mukauttamisehdotuksia, jotka tukevat itsenäistä selviytymistä. HLS-Fondon ammattitaitoiset toimintaterapeutit auttavat aikuisia saavuttamaan merkityksellisen ja toiminnallisen arjen.
Mitä toimintaterapia on ja miten se tukee aikuisten arkea?
Toimintaterapia on asiakaslähtöinen kuntoutusmuoto, joka keskittyy parantamaan yksilön kykyä osallistua merkityksellisiin päivittäisiin toimintoihin. Se perustuu ajatukseen, että aktiivinen osallistuminen arjen toimintoihin on keskeistä fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille.
Aikuisten toimintaterapiassa keskitytään tukemaan omatoimisuutta ja itsenäisyyttä. Toimintaterapeutti arvioi ensin asiakkaan toimintakykyä sekä ympäristön vaikutusta siihen. Arvioinnin pohjalta laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, joka sisältää tavoitteet ja käytännön menetelmät niiden saavuttamiseksi.
Toimintaterapian menetelmiä ovat esimerkiksi:
- Arjen taitojen harjoittelu käytännössä
- Kompensaatiokeinojen opettelu rajoitteiden hallitsemiseksi
- Apuvälineiden käytön ohjaus ja ympäristön mukauttaminen
- Toimintakykyä ylläpitävät ja parantavat harjoitukset
- Arjen aikatauluttamisen ja suunnittelun tukeminen
Toimintaterapia eroaa muista terapiamuodoista keskittymällä nimenomaan toiminnallisuuteen ja käytännön arkeen. Sen tavoitteena on auttaa ihmistä elämään mahdollisimman itsenäistä ja tyydyttävää elämää omassa arjessaan ja ympäristössään.
Millaisiin arjen haasteisiin toimintaterapia tarjoaa apua?
Toimintaterapia tarjoaa tukea monenlaisiin arjen haasteisiin, jotka voivat johtua fyysisistä, neurologisista, psyykkisistä tai kognitiivisista tekijöistä. Toimintakyvyn rajoitteet voivat vaikeuttaa itsenäistä selviytymistä monin eri tavoin.
Toimintaterapiasta hyötyvät aikuiset, joilla on haasteita esimerkiksi:
- Itsestä huolehtimisessa (peseytyminen, pukeutuminen, ruokailu)
- Kotitöiden tekemisessä (ruoanlaitto, siivous, pyykinpesu)
- Asioinnissa (kaupassa käynti, virastoasiointi)
- Työelämään osallistumisessa tai opiskelussa
- Vapaa-ajan toiminnoissa ja harrastuksissa
- Ajankäytön hallinnassa ja arjen organisoinnissa
Fyysisiä haasteita voivat aiheuttaa esimerkiksi neurologiset sairaudet kuten aivohalvaus, MS-tauti tai Parkinsonin tauti, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, tapaturmat ja niiden jälkitilat. Kognitiivisia haasteita voi ilmetä muistisairauksien, aivovammojen tai ADHD:n yhteydessä.
Mielenterveyden haasteissa, kuten masennuksessa, ahdistuneisuushäiriöissä tai psykoosisairauksissa, toimintaterapia tukee arjen hallintaa, toiminnallisuuden ylläpitoa ja merkityksellisen arjen rakentamista. Toimintaterapia huomioi myös ikääntymisen tuomat muutokset toimintakyvyssä ja auttaa sopeutumaan niihin.
Miten toimintaterapian vaikuttavuus näkyy aikuisen arjessa?
Toimintaterapian vaikuttavuus näkyy aikuisen arjessa parantuneena toimintakykynä, lisääntyneenä itsenäisyytenä ja kohentuneena elämänlaatuna. Itsenäinen selviytyminen päivittäisistä toiminnoista lisää merkittävästi ihmisen hyvinvointia ja omanarvontuntoa.
Toimintaterapian konkreettisia hyötyjä aikuiselle ovat:
- Arjen sujuvoituminen ja helpottuminen kompensaatiokeinojen ja apuvälineiden avulla
- Toimintakyvyn säilyminen tai paraneminen harjoittelun myötä
- Itseluottamuksen ja pystyvyyden tunteen vahvistuminen
- Itsenäisyyden ja omatoimisuuden lisääntyminen
- Osallisuuden kokemuksen vahvistuminen yhteiskunnassa
- Elämänlaadun paraneminen mielekkään tekemisen kautta
Toimintaterapian tuloksellisuus perustuu siihen, että harjoittelu tapahtuu aidoissa tilanteissa ja ympäristöissä. Toimintaterapeutti voi työskennellä asiakkaan kanssa esimerkiksi tämän kotona, työpaikalla tai asiointiympäristöissä. Näin uudet taidot ja toimintatavat siirtyvät suoraan arkeen.
Vaikuttavuus näkyy myös kyvyssä sopeutua muutoksiin. Toimintaterapiassa opitut ongelmanratkaisutaidot ja vaihtoehtoisten toimintatapojen hyödyntäminen auttavat selviytymään myös tulevista haasteista itsenäisemmin.
Miten Kelan tukemaan toimintaterapiaan pääsee HLS-Fondon kautta?
Toimintaterapiaan pääseminen HLS-Fondon kautta alkaa lääkärin lähetteellä. Kuntoutusprosessi käynnistyy, kun lääkäri toteaa toimintaterapian tarpeen ja kirjoittaa siitä lausunnon. Tämän jälkeen voit hakea Kelalta kuntoutuspäätöstä ja toimintaterapiamaksusitoumusta.
Kelan vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen on mahdollista päästä, jos sinulla on:
- Vaikea toimintakyvyn rajoite
- Huomattavia vaikeuksia arjessa selviytymisessä
- Vähintään vuoden kestävä kuntoutustarve
- Kuntoutussuunnitelma
Kun olet saanut Kelalta myönteisen kuntoutuspäätöksen tai kunnalta palvelusetelin, voit ottaa yhteyttä HLS-Fondoon ja aloittaa toimintaterapian. Tarjoamme Kelan tukemaa toimintaterapiaa Porvoossa ja Joensuussa. Toimimme Kelan virallisena palveluntuottajana, mikä takaa laadukkaan ja asiantuntevan kuntoutuksen.
Voit myös maksaa toimintaterapiapalvelut itse, mikäli et saa Kelan tai kunnan maksusitoumusta. Tällöin et tarvitse erillistä lähetettä, vaan voit ottaa suoraan yhteyttä HLS-Fondoon ja sopia toimintaterapia-ajasta.
Toimintaterapiajakson alussa teemme aina huolellisen alkuarvioinnin, jonka pohjalta laaditaan yksilölliset tavoitteet ja suunnitelma kuntoutukselle. Seuraamme säännöllisesti tavoitteiden toteutumista ja mukautamme terapiaa tarpeen mukaan.
Jos koet haasteita arjessa selviytymisessä tai toimintakykysi on heikentynyt, toimintaterapia voi tarjota sinulle tarvitsemaasi tukea. Ota yhteyttä HLS-Fondoon ja kysy lisää toimintaterapiapalveluistamme. Yhdessä voimme rakentaa sinulle toimivamman arjen ja tukea itsenäistä selviytymistäsi.