Puheterapian tarve ilmenee eri tavoin eri ikäryhmissä. Tunnistamalla ajoissa kommunikaation haasteet voidaan varmistaa oikea-aikainen apu. Puheen kehityksen poikkeamat, artikulaatiovaikeudet tai äkillisesti ilmenneet puheen tuottamisen ongelmat ovat merkkejä, joihin on syytä kiinnittää huomiota. Sekä lasten että aikuisten kohdalla varhainen puuttuminen on avainasemassa kuntoutuksen onnistumisessa.
Milloin kannattaa hakeutua puheterapiaan?
Asiantuntijan arvio on tarpeen, kun lapsella esiintyy selkeää viivettä puheen kehityksessä. Yksivuotiaan sanavarasto on tyypillisesti vähäinen, mutta kaksivuotiaan tulisi jo käyttää yksinkertaisia sanoja. Kolmevuotiaan puheen tulisi olla pääosin ymmärrettävää. Puheen kehityksen viivästyminen on yleisin syy lasten puheterapiatarpeen arviointiin.
Aikuisilla puheterapian tarvetta ilmenee usein aivotapahtumien, kuten aivoinfarktin jälkeen. Myös äänihuulten ongelmat, nielemishäiriöt tai äkillinen puheen muuttuminen epäselväksi ovat syitä hakeutua puheterapeutin arvioon. Puheterapeutin konsultaatio on ajankohtaista, jos läheinen ihminen kokee vaikeuksia puheen tuottamisessa tai ymmärtämisessä.
Mitä puheterapiassa tapahtuu?
Puheterapia alkaa kattavalla arvioinnilla, jossa kartoitetaan asiakkaan kommunikaatiotaidot ja haasteet. Ensikäynnillä puheterapeutti haastattelee asiakasta tai läheistä ja tekee erilaisia testejä puheen ja kielen taitojen arvioimiseksi. Tämän pohjalta laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma.
Terapiatilanteet ovat usein toiminnallisia ja sisältävät erilaisia harjoituksia, pelejä ja keskusteluja. Lapsen kanssa työskenneltäessä leikki on keskeinen työskentelytapa. Aikuisten kuntoutuksessa painottuvat usein käytännönläheiset, arkielämän kommunikaatiotilanteisiin liittyvät harjoitukset. Puheterapeutti antaa myös ohjeita kotona tehtäviin harjoituksiin.
Miten puheterapiaan pääsee?
Puheterapiaan tarvitaan yleensä lähete, jonka voi saada neuvolasta, terveyskeskuslääkäriltä, työterveyslääkäriltä tai erikoissairaanhoidosta. Hakuprosessi alkaa usein ottamalla yhteyttä perusterveydenhuoltoon, josta asiakas ohjataan tarvittaessa eteenpäin.
Julkisen terveydenhuollon palvelujen lisäksi puheterapiaa tarjotaan yksityisellä sektorilla. Kela voi korvata yksityisen puheterapian kustannukset, jos asiakkaalla on lääkärin laatima kuntoutussuunnitelma ja lääkinnällisen kuntoutuksen kriteerit täyttyvät. Me HLS-Fondolla tarjoamme laadukkaita puheterapiapalveluja eri puolilla Suomea, ja autamme asiakkaitamme hakuprosessin kaikissa vaiheissa.
Mitkä ovat tyypillisimmät syyt hakeutua puheterapiaan?
Lasten kohdalla yleisimpiä syitä ovat puheen kehityksen viiveet, äännevirheet kuten r- ja s-äänteen vaikeudet sekä änkytys. Kehityksellinen kielihäiriö on myös merkittävä syy puheterapiaan hakeutumiselle.
Aikuisilla puheterapiatarve liittyy usein neurologisiin ongelmiin, kuten afasiaan aivohalvauksen jälkeen. Muita yleisiä syitä ovat äänihuulten ongelmat, nielemishäiriöt sekä Parkinsonin tautiin liittyvät kommunikaatiovaikeudet. Myös änkytys ja puheen sujuvuuden haasteet voivat olla aikuisen puheterapian aiheita.
Kuinka kauan puheterapia yleensä kestää?
Puheterapian kesto riippuu ongelman laadusta ja laajuudesta. Kuntoutumisen aikataulu vaihtelee suuresti: yksittäiset äännevirheet saattavat korjaantua muutamassa kuukaudessa, kun taas laaja-alaisissa kommunikaation haasteissa terapia voi jatkua vuosia.
Lapsen kohdalla kuntoutumiseen vaikuttavat ikä, motivaatio ja perheen tuki. Aikuisilla kuntoutumiseen vaikuttavat esimerkiksi vaurion laajuus ja sijainti aivoissa sekä kuntoutujan yleinen terveydentila. Terapiaa jatketaan tavallisesti niin kauan kuin selkeää edistymistä on havaittavissa.
Puheterapian hyödyt ja tulokset
Puheterapian avulla voidaan saavuttaa merkittäviä parannuksia kommunikaatiokyvyssä ja elämänlaadussa. Lapsilla puheterapia voi ehkäistä oppimisvaikeuksia ja sosiaalisia haasteita myöhemmässä elämässä. Aikuisilla kuntoutus auttaa usein palauttamaan toimintakykyä ja itsenäisyyttä.
Tutkimusten mukaan varhainen puuttuminen tuottaa parhaat tulokset. Monet lapset, joilla on ollut äännevirheitä, puhuvat terapian jälkeen täysin selkeästi. Aivoinfarktipotilailla puhekyvyn osittainenkin palautuminen voi merkittävästi parantaa elämänlaatua ja mahdollisuuksia itsenäiseen elämään.